po­lan­ne

substantiivi/ˈpolɑnːe/
Jaa
Viittaa artikkeliin

po-lan-ne (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitykset

  1. tien pintaan tiiviiksi polkeutunut usein epätasainen tai röpelöinen lumi ja jää; etenkin tien keskelle muodostunut lumi- ja jääharjanne
  2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivin monikon 2. persoonan possessiivimuoto sanasta pola
  3. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin monikon 2. persoonan possessiivimuoto sanasta pola
  4. (taivutusmuoto) monikon nominatiivin monikon 2. persoonan possessiivimuoto sanasta pola
  5. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivin monikon 2. persoonan possessiivimuoto sanasta pola

Esimerkkilauseet

Pari rauduskoivua oli Antti metsän syrjästä kaatanut ja oksittuaan niistä paarin tapaista tehnyt... Ja kun sitten olivat Emman niiden päälle nostaneet, niin tyhjä hallin pullo oli sylistä hangelle pyörähtänyt... Siitä oli Emma itseään lämmittää koettanut ja sitä tehdessä polanteelta eksynyt.
— Kasimir Leino, Emmalan Elli
Eilen kun siitä kulin, niin oli puolisääreen polannetta ja nietoskohdissa enemmänkin."
— Heikki Meriläinen, Pietolan tytöt
Sen tavoitetaso on määritelty hoitoluokkien avulla: korkeimman hoitoluokan tiet pyritään pitämään talvellakin paljaina, mutta vähän liikennöidyille, alhaisen hoitoluokan teille annetaan muodostua pysyvä polanne eli tiivis lumipeite.
— Wikipedia: Liikenne Suomessa

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan polkea yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Sanan vastineena aik. pidetty itämansi puwləl ’kalapato’, itähanti poγəl, etelähanti poχət ’maasta tai lumesta polkemalla tehty pato’ on semantt. syistä epävarma.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpolkia ’polkea’
karjalapolkie ’polkea, tallata, astua; sortaa, loukata, halveksia; astua (eläin), (halv.) maata, nussia’, polku ’polku, ura; halveksunta, epäsuosio, sorto; huono hinta’, polin ’poljin; polku’
lyydipolgeda ’polkea, astua, tallata’
vepsäpolkta, poukta ’polkea, astua päälle’, polguz ’jalansija suksessa’
vatja(e̮zre̮it) pe̮lge̮ttās ’(ohria) poljetetaan hevosilla, puidaan’ (? ← viro)
viropõlata (prs. põlgan), põlastada ’halveksia’, põlg ’halveksinta, viha; panna, kirous’, vanh. kiel. (Göseken) pölckema ’puida suviviljaa’
liivipolgə (prs. pūolgəb) ’parjata, soimata, moittia, halveksia’ (→ latvia pulgot ’puhua pahaa, parjata’), polgiji, polgī ’kalojen ajaja nuotanvedossa’, poĺtə (prs. pōĺtab) ’puida viljaa (= suomi poljettaa (hevosilla viljaa))’.

suomi → nykyruotsi murt. Suomi polkku, ‑o ’polku’, samoin suomi → pohjoissaame boalggat (inarinsaame) ’panetella, parjata; ostaa alihintaan (In)’, pohjoissaame bolˈgim (inarinsaame) ’(rukin, kangaspuiden) poljin’.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.hard compressed snow layer

Englanninkieliset vastineet

  • hard compressed snow layer

Esiintymistiheys

1 285 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.6
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48 (hame), vokaalivaihtelutyyppi J

Yleisimmät: polannetta 22 % · polanne 19 % · polanteet 19 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-olɑnːe

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Polanne. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/polanne