pro­ku­ra

substantiivi/ˈprokurɑ/
Jaa

Merkitys

  1. (oikeustiede)valta, oikeus, lupa toimia valtuuttajan, toiminimen haltijan puolesta

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Tämä lankesi luonnostaan, ammattijuristille. Prokura piti pöytäkirjaa. Puheenjohtaja esiintyi täysin hienosti, hoiti tehtävänsä taitavasti ja moitteettomasti.
— Urho Karhumäki, Viulu ja posetiivi
Olen aikoja sitten antanut sinulle prokura-oikeuden.
— Else Jerusalem, Pyhä sontiainen
Esimerkiksi kaupparekisteriin merkitty prokura antaa kolmannelle osapuolelle oikeuden luottaa siihen, että merkityllä henkilöllä todella on nimenkirjoitusoikeus.
— Wikipedia: Kaupparekisteri

Esiintymistiheys

53 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviprokura
Genetiiviprokuran
Partitiiviprokuraa
Essiiviprokurana
Translatiiviprokuraksi
Inessiiviprokurassa
Elatiiviprokurasta
Illatiiviprokuraan
Adessiiviprokuralla
Ablatiiviprokuralta
Allatiiviprokuralle
Abessiiviprokuratta

Riimit

-okurɑ

Kaikki riimit

Lähteet