puu­tar­ha­kei­nu

substantiivi/ˈpuːˌtɑrhɑˌkei̯nu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

puu-tar-ha-kei-nu (5 tavua) · 13 kirjainta

Yhdyssana: puutarha + keinu

Merkitys

  1. erityisesti ulkona käytettäväksi suunniteltu, tavallisesti jalkatuella tai ritilämäisellä lattialla ja joskus myös katoksella varustettu riippukeinu, jossa on tyypillisesti usean henkilön istuttava selkänojallinen penkki tai kaksi, jolloin istumasuunnat ovat vastakkain

Esimerkkilauseet

Minä kuvittelen, että se oli suvannon suussa, kauniin niemen nenässä, jossa oli hohtavat hiekkarannat ja valkeakukkaiset mansikka-ahot, vihreä puutarhakeinu laiturin luona ja ruosteinen rautalevykukko korkeimman petäjän latvassa.
— Erkki Kivijärvi, Väsynyt ja muita kertomuksia
Naapurin nuori mies riensi häntä vastaan ja esitteli itsensä, asiansakin yhteen menoon niin reippaasti ja äänekkäästi, että puutarhakeinuun yksikseen jäänyt isäntä sen hyvin kuuli.
— Urho Karhumäki, Kylä järven rannalla
Kyläkeinu eroaa nykyisestä puutarhakeinusta suuremmalla koollaan sekä sillä, että ympäri keinuminen on mahdollista.
— Wikipedia: Kyläkeinu

Etymologia

puutarha + keinu

Esiintymistiheys

300 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.9
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: puutarhakeinu 46 % · puutarhakeinussa 38 % · puutarhakeinun 17 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-einu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Puutarhakeinu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/puutarhakeinu