- Alkuperä
- Lainasana (myöhäinen muinaisruotsi: bänker)
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vatja, viro
- suomipenkki
- myöhäinen muinaisruotsibänker, nykyruotsi bänk ’penkki’
viro mahdollisesti myös ← keskialasaksa benk
nykynorja benk, anglosaksi benc ← germaaninen *banki ’kohouma, kumpu’.
pohjoissaame bæŋˈkâ (eteläsaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’penkki’ ← skandinaavinen tai osittain suomi. Lainoja samasta germaanisesta sanueesta ovat myös pankki1, pankko1, penkka.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | peŋkki ’penkki’ |
|---|---|
| karjala | penkki ’sama merkitys, lavitsa’ |
| vatja | (vatjan Kukkosin murre) peŋkki ’penkka, penger’ (karjala, vatja ← suomi) |
| viro | pink, murt. penk ’penkki’, höövelpink ’höyläpenkki’ |
Samaa juurta olevia sanoja
Lue myös Kotuksen kirjoitus pankki.