raa­ka­ta

verbi/ˈrɑːkɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

raa-ka-ta (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitykset

  1. (arkikieltä)(kuva)ruokota, siistiä, perata, karsiaSemmoiset tyypit pitäisi raakata sieltä pois!
  2. (murre)(leikkimielinen)tehdä parranajoKyllä sunkin olisi jo aika raakata tuo partasi!

Esimerkkilauseet

Ylkämies, vasta äijämiesten suureen joukkoon koroitettu, käpsähteli kuin maitopartainen poikakloppi — tuskin oli leukaperiä vielä tarvinnut raakata.
— Samuli Paulaharju, Rintakyliä ja larvamaita
Parransänki, joka karkumatkalla oli kasvanut pitkäksi, täytyi raakata pois.
— Kyösti Wilkuna, Kun kansa nousee
No, nyt sait vaikka raakata partasi ja ruveta laudalle valmiiksi odottelemaan hautaa.
— Pentti Haanpää, Tuuli käy heidän ylitseen

Etymologia

1raakata1 – ajaa partansa

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: raka sig)
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Slangissa
1910 lähtien
Levinneisyys
laajalti länsimurteet
  1. suomiraakata
  2. nykyruotsiraka sig ’sama merkitys’, raka ’kaapia kokoon (esimerkiksi tuhkaa uunista)’nykytanska rage, keskialasaksa raken ’sama merkitys’

Samasta indoeurooppalainen juuresta *reg- kuin s.v. raaja main. v. *rakjan, nykyruotsi räcka ’ojentaa’. — suomi murt. raakata (paikoin Kaakkois-Suomi) ’hangata, raapia, repiä’ on varmaankin tästä erillinen, raapia v:n pohjalta syntynyt deskr. sana.

Helsingin slangissa

raakaa ’ajaa parta (partaveitsellä)’

← ruotsi raka (sig) ’ajaa parta(nsa)’ (verbin raka ’kaapia, haravoida’ (tanska rage, islanti raka) erikoismerkitys); erikseen ruotsin yhdyssanasta rak-salong lienee lainattu rakis (1910–) ’parturi(nliike)’.

2raakata2 – hylätä, heittää pois

Alkuperä
Lainasana (ruotsi)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan raakki yhteydessä
Slangissa
1910 lähtien
Vastineita
inkeroinen, pohjois- eli vienankarjala, vatja

Lainalähde: ← ruotsi, vertaa nykyruotsi, varhaisempi uusruotsi, muinaisruotsi vrak ’hylky; hylkytavara; kelvoton’ ← keskialasaksa wrak ’sama merkitys’, nykysaksa Wrack ’laivan hylky’ (alasaksan taholta myös → viro vrakk, (Wied) vraak ’hylky’, praak ’sama merkitys, kelvoton’), nykyruotsi vraka ’hylätä’.

Yhd. ruununraakki ’sotapalvelukseen kelpaamaton’ erikseen ← nykyruotsi kronvrak ’sama merkitys’

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenrākki ’raato; romu, hylky’
pohjois- eli vienankarjalapohjois- eli vienankarjala roakki ’raakki, käyttökelvoton esine’ (kaiketi ← suomi)
vatja(Must) rākki: tšennärākki ’kenkäraja’

Samaa juurta olevia sanoja

Helsingin slangissa

raakkaa ’hylätä, karsia, jättää sivuun’

← ruotsi vrak ’hylky; hylkytavara; kelvoton’ (tanska vrag, keskialasaksa wrak, wrack, hollanti wrak, englanti wreck ’hylky’), vraka ’karsia, raakata’ (← keskialasaksa wraken).

Johdoksia: raakki ’hylätty (kappale, ihminen), epäkelpo’

3raakata3 – hangata, raapia, repiä

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: raka sig)
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
laajalti länsimurteet
  1. suomiraakata
  2. nykyruotsiraka sig ’sama merkitys’, raka ’kaapia kokoon (esimerkiksi tuhkaa uunista)’nykytanska rage, keskialasaksa raken ’sama merkitys’

Samasta indoeurooppalainen juuresta *reg- kuin s.v. raaja main. v. *rakjan, nykyruotsi räcka ’ojentaa’. — suomi murt. raakata (paikoin Kaakkois-Suomi) ’hangata, raapia, repiä’ on varmaankin tästä erillinen, raapia v:n pohjalta syntynyt deskr. sana.

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

4 134 esiintymää · 1.6 / milj.

Suomi24
1.8
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
0.7
Wikipedia
0.3
Reddit
1.4
Tekstitykset
0.9

Taivutustiedot

Yleisimmät: raakata 29 % · raakataan 22 % · raakattu 15 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin raakata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäraakkaanraakkasinolen raakannutolin raakannut
sinäraakkaatraakkasitolet raakannutolit raakannut
hänraakkaaraakkasion raakannutoli raakannut
meraakkaammeraakkasimmeolemme raakanneetolimme raakanneet
teraakkaatteraakkasitteolette raakanneetolitte raakanneet
heraakkaavatraakkasivatovat raakanneetolivat raakanneet
passiiviraakataanraakattiinon raakattuoli raakattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäraakkaisinolisin raakannut
sinäraakkaisitolisit raakannut
hänraakkaisiolisi raakannut
meraakkaisimmeolisimme raakanneet
teraakkaisitteolisitte raakanneet
heraakkaisivatolisivat raakanneet
passiiviraakattaisiinolisi raakattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäraakkaa—
hänraakatkoonolkoon raakannut
meraakatkaamme—
teraakatkaa—
heraakatkootolkoot raakanneet
passiiviraakattakoonolkoon raakattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäraakannenlienen raakannut
sinäraakannetlienet raakannut
hänraakanneelienee raakannut
meraakannemmelienemme raakanneet
teraakannettelienette raakanneet
heraakannevatlienevät raakanneet
passiiviraakattaneenlienee raakattu

Infinitiivit

1. infinitiiviraakata
1. inf. pitkä muotoraakatakseen
2. inf. inessiiviraakatessa
2. inf. inessiivi, passiiviraakattaessa
2. inf. instruktiiviraakaten
3. inf. inessiiviraakkaamassa
3. inf. elatiiviraakkaamasta
3. inf. illatiiviraakkaamaan
3. inf. adessiiviraakkaamalla
3. inf. abessiiviraakkaamatta
3. inf. instruktiiviraakkaaman
4. infinitiiviraakkaaminen
5. infinitiiviraakkaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiraakkaava
Passiivin 1. partisiippiraakattava
Aktiivin 2. partisiippiraakannut
Passiivin 2. partisiippiraakattu
Agenttipartisiippiraakkaama
Kieltopartisiippiraakkaamaton

Riimit

-ɑːkɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Raakata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/raakata