remahtaa

verbi

/ˈremɑhtɑːˣ/

Merkitys

1.voimakkaasta tai äkillisestä äänestä, liikkeestä tai tunteesta: puhjeta, purskahtaa, ponnahtaa, leimahtaa, rämähtääremahtaa nauramaan

Kaikki remahtivat nauruun. Molière vain pyyhkäisi silmiänsä kädellään.

Talven tullen kasakkaparveen tsaarilta muuttokäsky tuotiin, virtasi viina, remahti nauru, balalaikat ja laulut soivat, kun eron maljoja juotiin.

Perheen mukaan Kipling tykkäsi lukea Minä ja kumppanit - tarinoita perheelleen ääneen ja remahti aina välillä nauramaan omille vitseilleen.

140 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24

0.1

Sanomalehdet

0.1

Aikakauslehdet

0.1

Wikipedia

0.0

Tekstitykset

0.0

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi F

-emɑhtɑː