re­mah­taa

verbi/ˈremɑhtɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

re-mah-taa (3 tavua) · 8 kirjainta

Merkitys

  1. voimakkaasta tai äkillisestä äänestä, liikkeestä tai tunteesta: puhjeta, purskahtaa, ponnahtaa, leimahtaa, rämähtääremahtaa nauramaan

Esimerkkilauseet

Näin lausuessaan hän remahti nauramaan.
— Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi II
Kaikki remahtivat hyvähuutoihin ja naurunpuuskiin.
— Alphonse Daudet, Maanantai-tarinoita
Perheen mukaan Kipling tykkäsi lukea Minä ja kumppanit - tarinoita perheelleen ääneen ja remahti aina välillä nauramaan omille vitseilleen.
— Wikipedia: Rudyard Kipling

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan remahtaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Tämä laski rattoisuuden kerrassaan valloilleen, ja hillitön nauru remahti pöydässä.
— Alexander L. Kielland, Jaakoppi
Isoääniseen riemuhuutoon remahtivat kaikki metsämiehet nähdessään karhun kaatuvan.
— Zacharias Topelius, Välskärin kertomuksia 3

Etymologia

Vanhin tieto
Simon Achrenius, 1766
Levinneisyys
eri tahoilla murt.
Vastineita
karjala

Samaa deskr.-onomat. sanuetta kuin remuta (katso tätä). Vertaa rämähtää (s.v. rämistä) ja rämpyttää.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalaremahtoa ’pilkahtaa, rävähtää’, remahtoakseh ’rämähtää, räsähtää, purskahtaa’, remakka ’iloluontoinen’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

140 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi F

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin remahtaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäremahdanremahdinolen remahtanutolin remahtanut
sinäremahdatremahditolet remahtanutolit remahtanut
hänremahtaaremahtion remahtanutoli remahtanut
meremahdammeremahdimmeolemme remahtaneetolimme remahtaneet
teremahdatteremahditteolette remahtaneetolitte remahtaneet
heremahtavatremahtivatovat remahtaneetolivat remahtaneet
passiiviremahdetaanremahdettiinon remahdettuoli remahdettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäremahtaisinolisin remahtanut
sinäremahtaisitolisit remahtanut
hänremahtaisiolisi remahtanut
meremahtaisimmeolisimme remahtaneet
teremahtaisitteolisitte remahtaneet
heremahtaisivatolisivat remahtaneet
passiiviremahdettaisiinolisi remahdettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäremahda—
hänremahtakoonolkoon remahtanut
meremahtakaamme—
teremahtakaa—
heremahtakootolkoot remahtaneet
passiiviremahdettakoonolkoon remahdettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäremahtanenlienen remahtanut
sinäremahtanetlienet remahtanut
hänremahtaneelienee remahtanut
meremahtanemmelienemme remahtaneet
teremahtanettelienette remahtaneet
heremahtanevatlienevät remahtaneet
passiiviremahdettaneenlienee remahdettu

Infinitiivit

1. infinitiiviremahtaa
1. inf. pitkä muotoremahtaakseen
2. inf. inessiiviremahtaessa
2. inf. inessiivi, passiiviremahdettaessa
2. inf. instruktiiviremahtaen
3. inf. inessiiviremahtamassa
3. inf. elatiiviremahtamasta
3. inf. illatiiviremahtamaan
3. inf. adessiiviremahtamalla
3. inf. abessiiviremahtamatta
3. inf. instruktiiviremahtaman
4. infinitiiviremahtaminen
5. infinitiiviremahtamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiremahtava
Passiivin 1. partisiippiremahdettava
Aktiivin 2. partisiippiremahtanut
Passiivin 2. partisiippiremahdettu
Agenttipartisiippiremahtama
Kieltopartisiippiremahtamaton

Riimit

-emɑhtɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Remahtaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/remahtaa