- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan riepottaa yhteydessä
~ (osin suomi →) karjala riepottoa ’maata retkottaa; heiluttaa, puistella’ (suomi → viro murt. riebutada ’kiusoitella; hyväillä; kopeloida’).
Mahdollisesti samaa (deskr.) sanuetta kuin riepu (merk. puolesta vertaa retuuttaa). Tähän yhteyteen voi edelleen kuulua riepata (paikoin Pohjois-Suomi) ’roikkua (valtoimenaan), riippua; riuhtoa’ sekä ehkä myös riepsahtaa (Kal; paikoin itämurteet) ’lennähtää, hypähtää’, karjala riepsahtoa ’keikahtaa, heittäytyä’, riepsata ’viskata; temmata; tönäistä’.