roi­ku­a

verbi/ˈroi̯kuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

roi-ku-a (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitykset

  1. (intransitiivinen)(puhekieltä)synnyttää kovaa (erityisesti epätasaisesti kaikuvaa dynaamista) ääntä
  2. (intransitiivinen)(murteellinen)räiskyä

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Roikua — maata, olla pitkällään.
— Vergilius, Aeneidi
Mutta silloin alkoi kaukaa läpi liikkumattoman yön roikua kahlekoirien haukunta.
— Lauri Haarla, Marketan kosto

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan roikaa yhteydessä
Vastineita
karjala, viro

Onomat. sanoja (vertaa raikua); yhtymäkohtia myös s.v. rojahtaa main. sanoihin; vertaa lisäksi roinata (Gan 1787; Lounais-Suomi, osin Häme) ’huutaa, metelöidä; parkua, mylviä’.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaroikoa ’roikaa, raikaa’, rojakka ’melu, meteli’, rojakko, ‑a ’kaikuva, kova (ääni); kovaääninen (ihminen)’
viromurt. roiga-, (Wied) roikada ’röhkiä’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Esiintymistiheys

796 esiintymää · 0.3 / milj.

Sana esiintyy yli 50 kertaa useammin keskustelupalstoilla (Suomi24, Reddit) kuin sanoma- ja aikakauslehdissä, mikä voi viitata puhekielisyyteen.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi D

Yleisimmät: roikuu 100 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin roikua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäroiunroiuinolen roikunutolin roikunut
sinäroiutroiuitolet roikunutolit roikunut
hänroikuuroikuion roikunutoli roikunut
meroiummeroiuimmeolemme roikuneetolimme roikuneet
teroiutteroiuitteolette roikuneetolitte roikuneet
heroikuvatroikuivatovat roikuneetolivat roikuneet
passiiviroiutaanroiuttiinon roiuttuoli roiuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäroikuisinolisin roikunut
sinäroikuisitolisit roikunut
hänroikuisiolisi roikunut
meroikuisimmeolisimme roikuneet
teroikuisitteolisitte roikuneet
heroikuisivatolisivat roikuneet
passiiviroiuttaisiinolisi roiuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäroiu—
hänroikukoonolkoon roikunut
meroikukaamme—
teroikukaa—
heroikukootolkoot roikuneet
passiiviroiuttakoonolkoon roiuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäroikunenlienen roikunut
sinäroikunetlienet roikunut
hänroikuneelienee roikunut
meroikunemmelienemme roikuneet
teroikunettelienette roikuneet
heroikunevatlienevät roikuneet
passiiviroiuttaneenlienee roiuttu

Infinitiivit

1. infinitiiviroikua
1. inf. pitkä muotoroikuakseen
2. inf. inessiiviroikuessa
2. inf. inessiivi, passiiviroiuttaessa
2. inf. instruktiiviroikuen
3. inf. inessiiviroikumassa
3. inf. elatiiviroikumasta
3. inf. illatiiviroikumaan
3. inf. adessiiviroikumalla
3. inf. abessiiviroikumatta
3. inf. instruktiiviroikuman
4. infinitiiviroikuminen
5. infinitiiviroikumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiroikuva
Passiivin 1. partisiippiroiuttava
Aktiivin 2. partisiippiroikunut
Passiivin 2. partisiippiroiuttu
Agenttipartisiippiroikuma
Kieltopartisiippiroikumaton

Riimit

-oikuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Roikua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/roikua