rai­ku­a

verbi/ˈrɑi̯kuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

rai-ku-a (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kuulua tai kajahtaa voimakkaasti tai kovaäänisesti

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Me viihdymme, missä tähti viimeinen tuikkaa, raikuu ranta autio ja meripedot luikkaa.
— Eino Leino, Tuulikannel II
Näin huusi Suomen suuri tietäjä, ja kuni vetten pauhu ääni kaikui, ja sytytti se monta sydäntä, ja heräs laaksot, rannat vastaan raikui.
— Niilo Mantere, Kotikuusta kuunnellessa
Vaikka kartano oli kuin kaatopaikka, harmaassa kartanossa laulu raikui naisista, jotka elävät menneisyydessä.
— Wikipedia: Grey Gardens

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan raikua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Vanhin tieto
Gabriel Joosepinpoika Calamnius, 1720
Levinneisyys
etupäässä itämurteet ja Pohjois-Suomi
Vastineita
karjala, vepsä

Onomat. sanoja. Vertaa myös raikas, railakas (s.v. raju) sekä roikaa, räikätä.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalapraikuo ’kirkua, äännellä (kurki)’
vepsäraikta (prs. raigab tai raigub) ’kaikua (kirkonkellot); ammua (lehmä)’, raigahtada ’mylväistä’.

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Hierarkia

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • blare out
  • clangor
  • clangour
  • blare
  • blast
  • claxon

Esiintymistiheys

4 195 esiintymää · 1.6 / milj.

Suomi24
1.5
Sanomalehdet
3.3
Aikakauslehdet
3.9
Wikipedia
0.4
Reddit
0.5
Tekstitykset
1.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi D

Yleisimmät: raikuu 30 % · raikuvat 24 % · raikui 23 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin raikua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäraiunraiuinolen raikunutolin raikunut
sinäraiutraiuitolet raikunutolit raikunut
hänraikuuraikuion raikunutoli raikunut
meraiummeraiuimmeolemme raikuneetolimme raikuneet
teraiutteraiuitteolette raikuneetolitte raikuneet
heraikuvatraikuivatovat raikuneetolivat raikuneet
passiiviraiutaanraiuttiinon raiuttuoli raiuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäraikuisinolisin raikunut
sinäraikuisitolisit raikunut
hänraikuisiolisi raikunut
meraikuisimmeolisimme raikuneet
teraikuisitteolisitte raikuneet
heraikuisivatolisivat raikuneet
passiiviraiuttaisiinolisi raiuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäraiu—
hänraikukoonolkoon raikunut
meraikukaamme—
teraikukaa—
heraikukootolkoot raikuneet
passiiviraiuttakoonolkoon raiuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäraikunenlienen raikunut
sinäraikunetlienet raikunut
hänraikuneelienee raikunut
meraikunemmelienemme raikuneet
teraikunettelienette raikuneet
heraikunevatlienevät raikuneet
passiiviraiuttaneenlienee raiuttu

Infinitiivit

1. infinitiiviraikua
1. inf. pitkä muotoraikuakseen
2. inf. inessiiviraikuessa
2. inf. inessiivi, passiiviraiuttaessa
2. inf. instruktiiviraikuen
3. inf. inessiiviraikumassa
3. inf. elatiiviraikumasta
3. inf. illatiiviraikumaan
3. inf. adessiiviraikumalla
3. inf. abessiiviraikumatta
3. inf. instruktiiviraikuman
4. infinitiiviraikuminen
5. infinitiiviraikumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiraikuva
Passiivin 1. partisiippiraiuttava
Aktiivin 2. partisiippiraikunut
Passiivin 2. partisiippiraiuttu
Agenttipartisiippiraikuma
Kieltopartisiippiraikumaton

Riimit

-ɑikuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Raikua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/raikua