ro­ma­ni­kie­li

substantiivi/ˈromɑ(ː)niˌkie̯li/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ro-ma-ni-kie-li (5 tavua) · 11 kirjainta

sisältää sanat: romani + kieli

Merkitys

  1. romani, romanin kieli, romanien puhuma kieli; kielitunnus rom

Esimerkkilauseet

Huutoa, kiirettä, huiskinaa, — silmät ja posket hehkuvaiset, — heiluu saalit, ja pelaa suut kilvalla suomea, romanikieltä: "Noodako Deevel... Katkomme luut, kiinni kun saamme ne karkutieltä!" — Juonaalta, konsa hän taskunsa tarkkaa, vei tytär kuusikymmentä markkaa!
— Joel Lehtonen, Perm; Rakkaita muistoja
Kaikissa romanikielen murteissa tavataan paljo kreikkalaisia sanoja.
— Prosper Mérimée, Carmen
Pararomani tarkoittaa kieltä, jonka äänne -, muoto - ja lauseoppi ovat peräisin jostakin muusta kielestä, mutta sanasto on romanikielestä.
— Wikipedia: Romanikieli

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: rom(m)ani)
Sanakirjassa
Yhdyssana, käsitellään sanan romani yhteydessä
  1. suomiromani
  2. ruotsirom(m)ani, ‑språket ’mustalaiskieli’
  3. romanirom ’ihminen, mies, romani, mustalainen’

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

1 280 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.5
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
1.4
Reddit
0.4
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 26 (pieni)

Yleisimmät: romanikielen 45 % · romanikieltä 27 % · romanikieli 17 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ieli

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Romanikieli. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/romanikieli