rus­ket­tu­a

verbi/ˈrusketːuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

rus-ket-tu-a (3 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 14 601. yleisin sana

Johdettu sanoista: ruskea, ruskettaa

Merkitys

  1. (ihosta) muuttua tummemmaksi ultraviolettivalon (auringonvalon) vaikutuksesta; saada rusketus

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Jo himmeni tähtien liesi, idän taivas ruskettui.
— Aaro Hellaakoski, Me kaksi
Nyt on soilla, mailla juhlaa, päivä säteitänsä tuhlaa, ukon varsi se nuortuu kuin harmaja puu, pojan posket ne kauniiksi ruskettuu, soi loilotus, luikku jo raikuu ja kunnaat ne kummasta kaikuu, kun käki taas kummulla soi.
— Larin-Kyösti, Kyläisiä lauluja
Arpikudos on erilaista kuin korvaamansa kudos; ihon arvessa ei ole hiki - tai talirauhasia, karvafollikkeleita tai pigmenttisoluja, joten se ei rusketu, eikä siihen kasva karvoja.
— Wikipedia: Arpi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan ruskettua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Hänen ihonsa ruskettui ja käpristyi kuin kuiva pergamentti luiden ympärille.
— Zane Grey, Erämaan vaeltaja

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan ruskea yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenruskia ’ruskea’, ruskottā ’ruskottaa’, rusko, ruskulain ’silmäterä; munankeltuainen’
karjalaruskie ’punainen, punaruskea; punakka; rakas, kallis, kaunis; veri; munankeltuainen’, ruskehtuo ’ruskistua, paistua’, ruskottoa ’punertaa, punoittaa, rusottaa’, rusko ’rusko, punerrus taivaalla’
lyydirusked ’punainen, punakka; ruskea’, rusketa ’ruskettua (auringossa)’, ruskottada ’punoittaa, olla punaisena’
vepsärusked ’punainen, punakka; kaunis’, ruskištada ’punoittaa, punertaa’, ruskištuda ’ruskistua, punastua’, ruskota (prs. rusknob) ’punastua’
vatjaruske̮a ’ruskea; punainen (Must); punakeltainen (Emil Nestor Setälän aineistosta)’, ruskolain ’munankeltuainen’
viroruske (Wied ruskijas, rusmine) ’punaruskea; (murt.) munankeltuainen’.

Vanhoja itämerensuomi lainoja lienevät sekä saame rušˈkâd ’(puna- tai kellan)ruskea’ (kantasaame *rućk-) että koltansaame roška̮d (kildininsaame turjansaame) ’ruskea, punainen’ (kantasaame *rośk-).

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.tan
  • ranskabronzer
  • esp.broncear
  • italiaabbronzare

Hierarkia

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • tan
  • suntan

Esiintymistiheys

8 388 esiintymää · 3.2 / milj.

Suomi24
3.5
Sanomalehdet
1.3
Aikakauslehdet
1.6
Wikipedia
0.7
Reddit
1.3
Tekstitykset
3.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: ruskettunut 37 % · ruskettuu 16 % · rusketu 13 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin ruskettua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minärusketunrusketuinolen ruskettunutolin ruskettunut
sinärusketutrusketuitolet ruskettunutolit ruskettunut
hänruskettuuruskettuion ruskettunutoli ruskettunut
merusketummerusketuimmeolemme ruskettuneetolimme ruskettuneet
terusketutterusketuitteolette ruskettuneetolitte ruskettuneet
heruskettuvatruskettuivatovat ruskettuneetolivat ruskettuneet
passiivirusketutaanrusketuttiinon rusketuttuoli rusketuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäruskettuisinolisin ruskettunut
sinäruskettuisitolisit ruskettunut
hänruskettuisiolisi ruskettunut
meruskettuisimmeolisimme ruskettuneet
teruskettuisitteolisitte ruskettuneet
heruskettuisivatolisivat ruskettuneet
passiivirusketuttaisiinolisi rusketuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinärusketu—
hänruskettukoonolkoon ruskettunut
meruskettukaamme—
teruskettukaa—
heruskettukootolkoot ruskettuneet
passiivirusketuttakoonolkoon rusketuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäruskettunenlienen ruskettunut
sinäruskettunetlienet ruskettunut
hänruskettuneelienee ruskettunut
meruskettunemmelienemme ruskettuneet
teruskettunettelienette ruskettuneet
heruskettunevatlienevät ruskettuneet
passiivirusketuttaneenlienee rusketuttu

Infinitiivit

1. infinitiiviruskettua
1. inf. pitkä muotoruskettuakseen
2. inf. inessiiviruskettuessa
2. inf. inessiivi, passiivirusketuttaessa
2. inf. instruktiiviruskettuen
3. inf. inessiiviruskettumassa
3. inf. elatiiviruskettumasta
3. inf. illatiiviruskettumaan
3. inf. adessiiviruskettumalla
3. inf. abessiiviruskettumatta
3. inf. instruktiiviruskettuman
4. infinitiiviruskettuminen
5. infinitiiviruskettumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiruskettuva
Passiivin 1. partisiippirusketuttava
Aktiivin 2. partisiippiruskettunut
Passiivin 2. partisiippirusketuttu
Agenttipartisiippiruskettuma
Kieltopartisiippiruskettumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Ruskettua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ruskettua