- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- melko yleinen, osin kirjak. vaikutusta
- Vastineita
- inkeroinen, viro, liivi
Lähtökohta: todennäköisesti ← germaaninen *staþa-, vertaa gootti staþs ’ranta, paikka’, saksa Gestade ’ranta(ma)’, tanska murt. stade ’veneiden maihinnousupaikka’, muinaisruotsi stadh, nykyruotsi murt. stad ’meren-, järven- tai joenranta’ (samaa sanuetta kuin nykyruotsi stad, nykysaksa Stadt ’kaupunki’ jne.). Sanaa on myös pidetty v:n sataa (alkuaan ’pudota, laskea’) johdoksena, mitä tukisi synonyymi valkama (mikäli tämä on johd. vanhasta ’laskeutua, astua, lähteä liikkeelle’ -merkityksisestä v:stä, katso valkama). Lainausta taas puoltaa se, että suuri osa itämerensuomi merenkulkusanastoa on germaaninen lainoja ja satama on nimenomaan Itämeren rannalla puhuttavien itämerensuomi kielten sana.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | sattāma ’(veneen, laivan) maihinnousupaikka, satama’ |
|---|---|
| viro | sadam ’satama; ranta’ |
| liivi | sadām ’satama’ |
(viro liivi → latvia sadums, sedums ’merenlahti, pieni satama’)