suitsusubstantiivi
/ˈsui̯tsu/
Merkitys
- 1.(vanhentunut)(murre)savu (etenkin lehmiä hyönteisiltä suojaava nuotion savu)
Synonyymit
Yhdyssanat ja johdokset
Johdokset
Esimerkkilauseet
Sähähti sieltä korkeimman Pyhän harjoilta valkeainen suitsu, ampuen kohti Pohjantähteä ja taivaannapaa.
Mutta näin nyt taas: tasainen tanner, surmasavun suitsu, yksinäiset kiukaat vain muuta maata korkeampaa.
Vuonna 1964 julkaistu teos Gustav Suitsu noorus kertoo hänen isänsä nuoruudesta.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | suitsu |
| Genetiivi | suitsun |
| Partitiivi | suitsua |
| Essiivi | suitsuna |
| Translatiivi | suitsuksi |
| Inessiivi | suitsussa |
| Elatiivi | suitsusta |
| Illatiivi | suitsuun |
| Adessiivi | suitsulla |
| Ablatiivi | suitsulta |
| Allatiivi | suitsulle |
| Abessiivi | suitsutta |
Riimit
-uitsu
Kaikki riimit