Asiasanasto.fi

hai­ku

substantiivi/ˈhɑi̯ku/
Jaa

Merkitykset

  1. alkuperältään japanilainen kolmisäkeinen runo, jossa tavut on jaettu säkeisiin suhteessa 5-7-5
  2. savu, usva, huuru
  3. (arkikieltä)henkäys tupakan savuaMies veteli haikuja.

Synonyymit

Etymologia

samaa merkitsevästä japanin sanasta 俳句 (haiku) < keskikiinan sanoista 俳 (bɛj, ’rinnakkainen’) ja 句 (kjù, ’rivi’)

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.haiku
  • ruotsihaiku
  • saksaHaiku (n)
  • ranskahaïku (m)

Hierarkia

Alakäsitteet

Esimerkkilauseet

Hän jäi poistuessani junasta siihen lehtineen, likoineen, haikuineen ja hajuineen — parissakymmenissä oleva, vielä parraton, laiha pojanhuiskale, siltasaarelainen gentlemanni, uuden punaisen Suomen huomen, kommunistisen kansan toivo ja — isänmaan hoiva.
— Santeri Rissanen, Nikkinen nyrkkeilee
Yö oli pilkkoisen pimeä, — nyt hän veti piipustaan pitkän haiun.
— Henryk Sienkiewicz, Kaksintaistelu
Chōnin -kulttuuri synnytti useita uusia taidemuotoja, kuten kabuki -teatterin ja haiku -runouden, ja useat tieteenalat kehittyvät chōnin -luokan rahoituksen ansiosta.
— Wikipedia: Chōnin

Englanninkieliset vastineet

  • haiku
  • drag

Esiintymistiheys

1 382 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.5
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.7
Wikipedia
1.0
Reddit
0.8
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihaiku
Genetiivihaikun
Partitiivihaikua
Essiivihaikuna
Translatiivihaikuksi
Inessiivihaikussa
Elatiivihaikusta
Illatiivihaikuun
Adessiivihaikulla
Ablatiivihaikulta
Allatiivihaikulle
Abessiivihaikutta

Riimit

-ɑiku

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet