sur­maut­taa

verbi/ˈsurmɑutːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sur-maut-taa (3 tavua) · 10 kirjainta

Johdettu sanasta: surmata

Merkitys

Esimerkkilauseet

AULUS CAECINA: Oo, te vanhain patriisein jälkeläiset, katsokaa, mikä tyranni Tiituksessa nousee: jo ennen nousemistaan hän isänsä nimessä surmauttaa ja maanpakoon syöksee kaikki, mikä Roomassa on vapaata ja arvokasta.
— Arvid Järnefelt, Orjan oppi
Ja jos minä, joka olen kuningas, ja jolla on valta, surmauttaisin sinut, kuolisivatko sinun kanssasi kaikki ne syntymättömät runoilija-ajatukset, joita kannat sisässäsi?
— Henrik Ibsen, Kuninkaan-alut
Hän surmautti tuhansittain ministereitä, tuomareita, liikemiehiä, kirkonmiehiä ja muita epäiltyjä vihollisiaan.
— Wikipedia: Idi Amin

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan surmauttaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hän muun muassa rakensi Baalille pyhäkön Samariaan ja hänen vaimonsa Isebel surmautti suuren joukon Herran profeettoja.
— Wikipedia: Omrin kuningashuone
Sillä teolla te surmautatte kuninkaan!»
— Alexandre Dumas, Marseljeesi

Etymologia

surmata + johdin -utta

Yhdyssanat ja johdokset

Esiintymistiheys

1 305 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.6
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
1.6
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: surmauttaa 42 % · surmautti 42 % · surmauttanut 17 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin surmauttaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäsurmautansurmautinolen surmauttanutolin surmauttanut
sinäsurmautatsurmautitolet surmauttanutolit surmauttanut
hänsurmauttaasurmauttion surmauttanutoli surmauttanut
mesurmautammesurmautimmeolemme surmauttaneetolimme surmauttaneet
tesurmautattesurmautitteolette surmauttaneetolitte surmauttaneet
hesurmauttavatsurmauttivatovat surmauttaneetolivat surmauttaneet
passiivisurmautetaansurmautettiinon surmautettuoli surmautettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsurmauttaisinolisin surmauttanut
sinäsurmauttaisitolisit surmauttanut
hänsurmauttaisiolisi surmauttanut
mesurmauttaisimmeolisimme surmauttaneet
tesurmauttaisitteolisitte surmauttaneet
hesurmauttaisivatolisivat surmauttaneet
passiivisurmautettaisiinolisi surmautettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäsurmauta—
hänsurmauttakoonolkoon surmauttanut
mesurmauttakaamme—
tesurmauttakaa—
hesurmauttakootolkoot surmauttaneet
passiivisurmautettakoonolkoon surmautettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsurmauttanenlienen surmauttanut
sinäsurmauttanetlienet surmauttanut
hänsurmauttaneelienee surmauttanut
mesurmauttanemmelienemme surmauttaneet
tesurmauttanettelienette surmauttaneet
hesurmauttanevatlienevät surmauttaneet
passiivisurmautettaneenlienee surmautettu

Infinitiivit

1. infinitiivisurmauttaa
1. inf. pitkä muotosurmauttaakseen
2. inf. inessiivisurmauttaessa
2. inf. inessiivi, passiivisurmautettaessa
2. inf. instruktiivisurmauttaen
3. inf. inessiivisurmauttamassa
3. inf. elatiivisurmauttamasta
3. inf. illatiivisurmauttamaan
3. inf. adessiivisurmauttamalla
3. inf. abessiivisurmauttamatta
3. inf. instruktiivisurmauttaman
4. infinitiivisurmauttaminen
5. infinitiivisurmauttamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippisurmauttava
Passiivin 1. partisiippisurmautettava
Aktiivin 2. partisiippisurmauttanut
Passiivin 2. partisiippisurmautettu
Agenttipartisiippisurmauttama
Kieltopartisiippisurmauttamaton

Riimit

-utːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Surmauttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/surmauttaa