- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan taa yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 6 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | tānoin ’äskettäin’, tānoillīn ’äskeinen’ |
|---|---|
| karjala | toa ’tämä, tuo’, toannoin ’äsken, vastikään, taannoin’ |
| lyydi | tua, toa, tuai, tai ’tuo’, tuan(d)oi ’taannoin, äskettäin’ |
| vepsä | tante̮i, tanti̮i, tanoi, tani̮i, tanō ’taannoin, tuonnoin’ |
| vatja | tānē̮, (vatjan Kukkosin murre) tānō, tāno ’äsken, äskettäin’ |
| viro | ta(a) ’hän; (murt.) tämä’, murt. taane ’äskettäin’ |
| liivi | ta ’hän, se’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | dā ’tässä (lähempänä puhujaa kuin puhuteltua)’, dāt (g.-akk. dām, lok. dāst, ill. dāsâ) ’tämä (tässä)’ |
|---|---|
| mari | ta-:, länsimari taγatšə̑, itämari murt. tatše ’tänään’ (← ta + ketšə ’päivä’) |
| – | ? komi to ’kas tuossa!’ |
| itähanti | itähanti tami̮, tam ’hän’, etelähanti tom(ə) ’tuo’, ta-: itähanti tåγə ’sinne’, taltəγ ’tuolta’, itähanti tat, etelähanti tottə ’tuolla’ |
| – | ? nenetsi ta-, tā (pron.-vart.): tańāʾ ’tuonne’, tańāδ ’tuolta’ |
| nganasani | takaʾ ’tämä (lähempi) tuolla’, tania ’tuo, tietty’, tandaŋ ’tuonne’, tanne ’tuolla’ |
| selkuppi | tā ’tuolla puolen’, tap, tam, (harv.) ta ’tämä tässä; hän, se’, tāmi̮ ’tuonne’. |
Etäsukukielten sanoja on vaikea erottaa pron:n tuo vastineista, ja saame sana voi kuulua myös s.v. tämä main. sanojen yhteyteen; taa ja tuo lienevätkin alkuaan saman demonstratiivipron.-vartalon variantteja, kuten ku- ja ko- sekä mu- ja mo- (katso muu, moinen). — Samantapaisia pronomineja on myös indoeurooppalainen kielissä, esimerkiksi muinaisintia tád, tát (yks. akk. tám, tā́m) ’se; tämä’, liettua tàs (m.), tà (f.) ’se; tämä’. Vertaa myös jukagiiri taŋ ’tuo’, ta ’siellä, tuolla’ sekä tunguusi talaa, tadu ’tuolla’.
Samaa juurta olevia sanoja
- taa
- naa
- taassa
- taasa1786
- taasta1656
- taan(n)oin1745
- taan(n)oinen
- taammoinen
- tai1510
- tainkaltainen