taas­sa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. tässä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan taa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 6 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentānoin ’äskettäin’, tānoillīn ’äskeinen’
karjalatoa ’tämä, tuo’, toannoin ’äsken, vastikään, taannoin’
lyyditua, toa, tuai, tai ’tuo’, tuan(d)oi ’taannoin, äskettäin’
vepsätante̮i, tanti̮i, tanoi, tani̮i, tanō ’taannoin, tuonnoin’
vatjatānē̮, (vatjan Kukkosin murre) tānō, tāno ’äsken, äskettäin’
virota(a) ’hän; (murt.) tämä’, murt. taane ’äskettäin’
liivita ’hän, se’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamedā ’tässä (lähempänä puhujaa kuin puhuteltua)’, dāt (g.-akk. dām, lok. dāst, ill. dāsâ) ’tämä (tässä)’
marita-:, länsimari taγatšə̑, itämari murt. tatše ’tänään’ (← ta + ketšə ’päivä’)
–? komi to ’kas tuossa!’
itähantiitähanti tami̮, tam ’hän’, etelähanti tom(ə) ’tuo’, ta-: itähanti tåγə ’sinne’, taltəγ ’tuolta’, itähanti tat, etelähanti tottə ’tuolla’
–? nenetsi ta-, tā (pron.-vart.): tańāʾ ’tuonne’, tańāδ ’tuolta’
nganasanitakaʾ ’tämä (lähempi) tuolla’, tania ’tuo, tietty’, tandaŋ ’tuonne’, tanne ’tuolla’
selkuppitā ’tuolla puolen’, tap, tam, (harv.) ta ’tämä tässä; hän, se’, tāmi̮ ’tuonne’.

Etäsukukielten sanoja on vaikea erottaa pron:n tuo vastineista, ja saame sana voi kuulua myös s.v. tämä main. sanojen yhteyteen; taa ja tuo lienevätkin alkuaan saman demonstratiivipron.-vartalon variantteja, kuten ku- ja ko- sekä mu- ja mo- (katso muu, moinen). — Samantapaisia pronomineja on myös indoeurooppalainen kielissä, esimerkiksi muinaisintia tád, tát (yks. akk. tám, tā́m) ’se; tämä’, liettua tàs (m.), tà (f.) ’se; tämä’. Vertaa myös jukagiiri taŋ ’tuo’, ta ’siellä, tuolla’ sekä tunguusi talaa, tadu ’tuolla’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Taassa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/taassa