tai

konjunktio, substantiivi/ˈtɑi̯(ˣ)/
Jaa
Viittaa artikkeliin

1 tavu · 3 kirjainta · Suomen kielen 23. yleisin sana

Merkitys

  1. (logiikka) looginen tai; ajatellaan yleensä taipumattomana ja taivutetaan vain jälkiosaa yhdyssanamuodosteessa, jos tarpeen

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Ja sentään, ah, miten kuuluukaan sana mainittu ammoin: kun yhtyy kaks tai kolme, niin kera heidän myös kallein kaivattu on, joka kaikkosi kammoin.
— Kössi Kaatra, Punaiset ja valkoiset
"Kamalan kovaa on", valitti kadetti, "että minun täytyy menettää arvoni, koska takkini on hiukan tervainen, tai jostakin sentapaisesta syystä".
— Frederick Marryat, Peter Simple merillä
Joskus improvisaatioihin sisällytettiin sitaatteja alkuperäisestä melodiasta tai jostakin muusta tunnetusta melodiasta, mutta useimmiten ne olivat alkuperäisiä, spontaaneja, esityshetkellä luotuja melodioita.
— Wikipedia: Bebop

Etymologia

1tai1 – eri vaihtoehtoja ilmaisevia sanoja tai lauseita yhdistävä rinnastuskonjunktio

Vanhin tieto
Westhin koodeksi (eli 1500-luvulta)
Levinneisyys
melko yleinen

~ (suomi ? →) karjala tahi, tahikka, tahikko ’tai, taikka; vai’ (suomi → pohjoissaame dâhjĕ, dâihĕ (inarinsaame) ’tai’).

Alkuaan ilmeisesti latiivimuoto (← *tahδik, *tahδikka), joka liittyy tahtoa sanueeseen. Merk:n suhteen vertaa latina vel ’tai, eli’ (velle ’tahtoa’) ja unkari akár - akár ’joko - tai’ (akar ’tahtoa’).

Samaa juurta olevia sanoja

2tai2 – tämä

Sanakirjassa
Käsitellään sanan taa yhteydessä
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 6 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentānoin ’äskettäin’, tānoillīn ’äskeinen’
karjalatoa ’tämä, tuo’, toannoin ’äsken, vastikään, taannoin’
lyyditua, toa, tuai, tai ’tuo’, tuan(d)oi ’taannoin, äskettäin’
vepsätante̮i, tanti̮i, tanoi, tani̮i, tanō ’taannoin, tuonnoin’
vatjatānē̮, (vatjan Kukkosin murre) tānō, tāno ’äsken, äskettäin’
virota(a) ’hän; (murt.) tämä’, murt. taane ’äskettäin’
liivita ’hän, se’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamedā ’tässä (lähempänä puhujaa kuin puhuteltua)’, dāt (g.-akk. dām, lok. dāst, ill. dāsâ) ’tämä (tässä)’
marita-:, länsimari taγatšə̑, itämari murt. tatše ’tänään’ (← ta + ketšə ’päivä’)
–? komi to ’kas tuossa!’
itähantiitähanti tami̮, tam ’hän’, etelähanti tom(ə) ’tuo’, ta-: itähanti tåγə ’sinne’, taltəγ ’tuolta’, itähanti tat, etelähanti tottə ’tuolla’
–? nenetsi ta-, tā (pron.-vart.): tańāʾ ’tuonne’, tańāδ ’tuolta’
nganasanitakaʾ ’tämä (lähempi) tuolla’, tania ’tuo, tietty’, tandaŋ ’tuonne’, tanne ’tuolla’
selkuppitā ’tuolla puolen’, tap, tam, (harv.) ta ’tämä tässä; hän, se’, tāmi̮ ’tuonne’.

Etäsukukielten sanoja on vaikea erottaa pron:n tuo vastineista, ja saame sana voi kuulua myös s.v. tämä main. sanojen yhteyteen; taa ja tuo lienevätkin alkuaan saman demonstratiivipron.-vartalon variantteja, kuten ku- ja ko- sekä mu- ja mo- (katso muu, moinen). — Samantapaisia pronomineja on myös indoeurooppalainen kielissä, esimerkiksi muinaisintia tád, tát (yks. akk. tám, tā́m) ’se; tämä’, liettua tàs (m.), tà (f.) ’se; tämä’. Vertaa myös jukagiiri taŋ ’tuo’, ta ’siellä, tuolla’ sekä tunguusi talaa, tadu ’tuolla’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • Tai
  • or
  • atomic time

Esiintymistiheys

9 760 146 esiintymää · 3718.7 / milj.

Suomi24
3941.6
Sanomalehdet
2306.5
Aikakauslehdet
4170.3
Wikipedia
2911.3
Reddit
5286.4
Tekstitykset
1836.4

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑi

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tai. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tai