- Alkuperä
- Lainasana (balttilainen)
- Vanhin tieto
- Ericus Schroderus, 1637
- Levinneisyys
- paikoin Lounais-Suomi
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, viro
- suomitakiainen
- balttilainenvertaa liettua dagỹs, dãgis (g. dãgio) ’takiainen (Arctium), karhiainen (Carduus)’, latvia dadzis ’takiainen’ (← *dagis ← *dagijas). itämerensuomen ‑kk-:llinen edustus ehkä deskr. sanueen takistaa, takistua (katso tätä) ’tarttua, takertua’ vaikutusta.
liivi dad́žā ’oka, karhiainen, takiainen’ on nuorehko latvian lainasana.
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | takkiain: tikkatakkiain |
|---|---|
| karjala | takkisheinä |
| lyydi | takkiaińe |
| vepsä | takkiž (mon. takh́ed), takhīńe |
| viro | takjas (g. takja), murt. myös takjaine, takiss ’takiainen’ |