tar­voin

substantiivi/ˈtɑrʋoi̯n/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tar-voin (2 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: tarpoa

Merkitys

  1. porkkamainen sauva (jolla kaloja ajetaan verkkoon)

Esimerkkilauseet

Tarvoin lunta, nousin, nousin taakkaani raahaten, painuakseni lopultakin ratapenkereelle ja suojaan.
— Lauri Haarla, Liian vähän poikia
Tuon jo sisässäni tunsin, juuri senvuoksi tänne tarvoin sinua varoittamaan, vaikka voimani vaivoin kestivät perille asti.
— Santeri Ivalo, Erämaan taistelu
Yksin yksiavioisuudessakin eläväin lintujen kesken tapahtuu uskottomuutta, vaikka tarvoin.
— A. E. Brehm, Pohjoisnavalta päiväntasaajalle

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan tarpoa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, pohjoissaame

Lainalähde: ? ← germaaninen *staur-, *staura-, vertaa nykysaksa stören ’häiritä’, muinaisnorja staurr, nykyruotsi stör ’seiväs’. Myös balttilaista alkuperää on pidetty mahdollisena.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentarpoa ’sotkea vettä kalojen ajamiseksi verkkoon’
karjalatarpuo ’sama merkitys; rämpiä’
lyyditarboda ’tarpoa (kaloja verkkoon)’
vepsätarbōd́a
vatjatarpoa ’sama merkitys’
viro(rannikkomurt., ← suomi) tarbuda ’kulkea hiljakseen, maleksia’

(karjala → venäjä murt. tórbat́ ’tarpoa kaloja verkkoon’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame duorˈbot (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’ajaa kaloja verkkoon tai nuottaan tarpoimella tai kiviä paiskoen; survoa pyykkiä (Lu)’

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑrʋoin

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tarvoin. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tarvoin