- Sanakirjassa
- Rinnakkaismuoto, käsitellään sanan teho yhteydessä
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, viro
Jos sanan alkuperäisin asu on tehto (ja teho heikkoasteisen vartalon yleistymä), sana voi olla tavalla tai toisella samaa alkuperää kuin tehdas, katso tätä. — Ainakin variantti tehko voinee liittyä myös eteläviro v:iin tehk(ä)- ’ähkiä, haukkoa henkeä’, tehähtä- ’ähkäistä, ähähtää’, eikä muidenkaan varianttien onomat.-deskr. alkuperä liene kokonaan poissuljettu; vertaa tohkeissa(an).
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | tehhoisa ’tehokas, vaikuttava’, tehhōja ’tehota’ |
|---|---|
| karjala | tehto ’teho, vaikutus; hyöty, tuotto; sato’, tehtosa ’tehokas, vaikuttava; tuottava; runsas; innokas’, tehokas, tehtokas ’sama merkitys’, pohjois- eli vienankarjala tehota ’tehota’ |
| viro | tõhus (g. ‑a), murt. tõhtus ’tehokas, vaikuttava, tepsivä’, tõhutu ’tehoton’. |
Samaa juurta olevia sanoja
Lainalähde: ? ← kantagermaani *stiχtiz (vertaa muinaisnorja stétt (f.) ’jalanjälki; astin; arvo, sääty’) tai *stiχta- (? *stiχtaz-, vertaa nykynorja murt. stett ’tikapuun puola, porras’); merk:n puolesta rinnastus on selitettävissä hyvin löyhästi ’seisomiseen’ liittyvän merkityksen kautta.
Uusimman selityksen mukaan sekä tehdas että viro teht ovat vanhoja indoeurooppalaisia lainoja, joiden originaalit ovat johdoksia s.v. tehdä mainitusta tämän verbin originaaliksi oletetusta indoeurooppalainen juuresta. Samaa alkuperää (ehkä omap. johdos viron sanan vartalosta tehte-) on tämän selityksen mukaan myös tehto ’teho’, katso teho.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| pohjois- eli vienankarjala | pohjois- eli vienankarjala tehaš ’veneen kaarten väli (josta vesi viskataan pois)’ |
|---|---|
| lyydi | tehtaz (mon. tehtahad) ’sama merkitys’ |
| – | ? viro teht (g. tehe) ’teko; telakka’ (ellei kuulu v:n tehdä yhteyteen; viro tehas ’teollisuuslaitos’ ← suomi) |
| – | ? liivi tiʾedəz (mon. tiʾedəd) ’(jalan)jälki; jalka (pituusmittana)’ |