1terhentää1 – rehennellä, mahtailla, ärhennellä, uhkailla; yrittää; tyrkyttää
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan terhakka yhteydessä
- Vastineita
- karjala
Mahdollisesti s.v. terve tai (varsinkin) terä main. sanojen vaikutuksesta syntynyt sanue, johon vertaa myös rehennellä (s.v. rehevä), ärhennellä (katso äreä). Vertaa teristellä (paikoin itämurteet) ’esiintyä uhkaavasti, ärhennellä’ sekä lisäksi teriä (paikoin Karjala) ’pitää kiinni; pysyä seisaallaan (pikkulapsi)’ (vertaa jalkaterä).
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | terhakka, ‑o ’reipas, riuska, topakka; rehvakas, kopea’, terhie ’sama merkitys’, terhenteä ’uhkailla, ärhennellä’, terhennelläkseh ’rehennellä, mahtailla; intoilla’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
2terhentää2 – tarjota (tuulen)suojaa; hämärtää (näköä)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan terhen yhteydessä
- Vastineita
- karjala, viro
Kuuluvat ilmeisesti sanan terni johd:iin metateesin terneh → terhen (huomaa myös vanh. sanak. terneet (Gan) ’pilvenhattarat’, terneh-pilvi (Renv 1826) ’ohut pilvi’) kautta; muotoon on voinut lisäksi vaikuttaa sana liemen ’ohut villa’, joka on sanan liemi johdos; näissä kahdessa sanueessa (jälkimmäiseen kuuluu myös lientyä ’pilvistyä’) on sama semantt. motivaatio, jonka alkulähteenä on ’sakea, vaalea liemi’ ja siitä johdettu ’ohut pilvi, utu’.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | (run.) terhen ’utu, usva, sumu’ |
|---|
| viro | murt. terendada ’häämöttää’, terendus ’kangastus’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja