toi­pu­va

adjektiivi/ˈtoi̯puʋɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: toipua

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. terveyttään ja voimiaan sairauden jälkeen takaisin saava

Synonyymit

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Tuo kirje painettuna sydämelleen hän näytti toipuvan murheensa syvyydestä; hän kohtasi veljensä hymy huulilla, Ninan avoimin sylin, ja jos häntä murhe vielä kalvoi, niin se oli kätkössä kuin mato kukan helmassa.
— Edward Bulwer-Lytton, Rienzi
Tarkastusta jatkettiin sitten, ja löydettiin neljä englantilaista merimiestä, joiden saattoi otaksua toipuvan, ja myöskin yhtä monta ranskalaista.
— Frederick Marryat, Merikadetti Jack Easy
Nykyaikaiset kirurgiset menetelmät tuottavat eläimelle paljon vähemmän tuskaa kuin alkukantaisemmat keinot, mutta toipuvalla ruunalla on jonkin verran kipuja.
— Wikipedia: Ruuna

Englanninkieliset vastineet

  • convalescent

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivitoipuva
Genetiivitoipuvan
Partitiivitoipuvaa
Essiivitoipuvana
Translatiivitoipuvaksi
Inessiivitoipuvassa
Elatiivitoipuvasta
Illatiivitoipuvaan
Adessiivitoipuvalla
Ablatiivitoipuvalta
Allatiivitoipuvalle
Abessiivitoipuvatta
aiheet:

Lähteet