uk­ko­met­so

substantiivi/ˈukːoˌmetso/
Jaa
Viittaa artikkeliin

uk-ko-met-so (4 tavua) · 9 kirjainta

Yhdyssana: ukko + metso

Merkitys

Esimerkkilauseet

Pitkältä hänellä ei ollut metsään, ja kuusikossa jokilaakson töyrämillä oli varsinkin taannoisina vuosina ollut ukkometsoa, koppeloa, teertä ja pyytä kuhinanaan.
— Lauri Sauramo, Isä Johannes
"Tietänee sitäkin", ärisi yhä Pellikka, "mutta sanovat vanhat sen ennustavan taloon tupertuessaan naisihmisen kuolemaakin, kuten ukkometso miehenpuolen".
— Lauri Haarla, Kurkien taru
Vanhaa koirasta kutsutaan usein "ukkometsoksi" tai "homenokaksi" ja naarasta "koppeloksi".
— Wikipedia: Metso

Etymologia

Sanakirjassa
Yhdyssana, käsitellään sanan ukko yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Samaa alkuperää kuin uros: joko johd. näiden yhteisestä kannasta u- (katso uros) tai uros sanan sananmuodostukseltaan epäsäännöll. hellittelymuoto (alkuaan merk:ssä ’isoisä’), vertaa serkku, veikko (s.v. veikka1).

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenukko ’vanha mies, ukko; aviomies; ukkonen’
karjalaukko ’(vanha) mies, aviomies; isoisä; ukkonen, ukkosenjumala’
lyydiuk(ko) ’ukko, vanhus; (avio)mies; ukkonen’
vepsäuk (g. ukon) ’vanha mies, ukko’, ukōńe ’sama merkitys; aviomies’
vatja(h)ukko ’ukko, vanha mies; ukkonen’
virouku ’henkiolento, ukkosen jumala’, (murt.) ukk (g. uku) ’ukko, vanhus; ukkonen’.

Esiintymistiheys

560 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.2
Reddit
0.7
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: ukkometso 61 % · ukkometson 22 % · ukkometsoa 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-etso

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Ukkometso. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ukkometso