vaa­la­koi­tu­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. tulla vaalea(mma)ksi, haalistua, kalveta

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan vaalea yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, liivi ja 6 muuta kieltä

Alkuperäisempää lyhytvokaalista asua edustavat suomi murt. valeva (Länsi-Uusimaa ja ymp.), valakka ’vaalea, kalpea (paikoin itämurteet); vaalea hevonen (etupäässä Kaakkois-Suomi, paikoin Pohjanmaa)’ (viimeksi mainittu voi kuulua myös sanan valkko yhteyteen, katso valkea), valahtaa ’vaaleta, kalveta’, katso erikseen valo1

Vastineet sukukielissä (12 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvālia ’vaalea’, vālakka ’sama merkitys’
karjalavoalie ’vaalea’, voalakka, ‑o ’vaalea, hailakka’, voalappa ’sama merkitys’, voalakoittuo ’haalistua’
lyydivualap ’vaalea’
vatjavālia ’vaalea’, vālahtava ’vaalea(hko)’
viromurt. vaalik ’vaalea lehmä’.

Lähisukukielissä

karjalavalappa ’vaalea’, (suomi ? →) valakki, ‑o ’valkea hevonen’
lyydivalap ’vaalea’
virovalev ’vaalea, loistava’, valendada ’kajastaa’
liivivaʾllə ’vaaleta’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

ersämordvaersämordva valdo, mokšamordva valda ’valoisa’
udmurttivaĺ: tšiĺ-vaĺ ’loiste, kajo; loistava’
komivoĺalni ’loistaa, kiiltää’
etelämansietelämansi olk-, itämansi waĺγ-, länsimansi waĺĺ-, pohjoismansi woĺγ- ’loistaa’
pohjoishantipohjoishanti wŏᴧĭ- ’sama merkitys’
unkarivilág ’valo; maailma; väki’, villám ’salama’

. Etäsukukielten mahdollisesti vastineissa on äänteellistä kirjavuutta; mordva unkari sanat voivat kuulua myös s.v. valkea Sanueella on (huomaa erityisesti valahtaa kalpeaksi ja valahtaa alas) kosketuskohtia myös s.v. valaa ja välähtää mainittuihin sanoihin. Vertaa valpas2 ja valju1, valju2.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vaalakoitua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vaalakoitua