- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan vaalea yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, liivi ja 6 muuta kieltä
Alkuperäisempää lyhytvokaalista asua edustavat suomi murt. valeva (Länsi-Uusimaa ja ymp.), valakka ’vaalea, kalpea (paikoin itämurteet); vaalea hevonen (etupäässä Kaakkois-Suomi, paikoin Pohjanmaa)’ (viimeksi mainittu voi kuulua myös sanan valkko yhteyteen, katso valkea), valahtaa ’vaaleta, kalveta’, katso erikseen valo1
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | vālia ’vaalea’, vālakka ’sama merkitys’ |
|---|---|
| karjala | voalie ’vaalea’, voalakka, ‑o ’vaalea, hailakka’, voalappa ’sama merkitys’, voalakoittuo ’haalistua’ |
| lyydi | vualap ’vaalea’ |
| vatja | vālia ’vaalea’, vālahtava ’vaalea(hko)’ |
| viro | murt. vaalik ’vaalea lehmä’. |
Lähisukukielissä
| karjala | valappa ’vaalea’, (suomi ? →) valakki, ‑o ’valkea hevonen’ |
|---|---|
| lyydi | valap ’vaalea’ |
| viro | valev ’vaalea, loistava’, valendada ’kajastaa’ |
| liivi | vaʾllə ’vaaleta’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| ersämordva | ersämordva valdo, mokšamordva valda ’valoisa’ |
|---|---|
| udmurtti | vaĺ: tšiĺ-vaĺ ’loiste, kajo; loistava’ |
| komi | voĺalni ’loistaa, kiiltää’ |
| etelämansi | etelämansi olk-, itämansi waĺγ-, länsimansi waĺĺ-, pohjoismansi woĺγ- ’loistaa’ |
| pohjoishanti | pohjoishanti wŏᴧĭ- ’sama merkitys’ |
| unkari | világ ’valo; maailma; väki’, villám ’salama’ |
. Etäsukukielten mahdollisesti vastineissa on äänteellistä kirjavuutta; mordva unkari sanat voivat kuulua myös s.v. valkea Sanueella on (huomaa erityisesti valahtaa kalpeaksi ja valahtaa alas) kosketuskohtia myös s.v. valaa ja välähtää mainittuihin sanoihin. Vertaa valpas2 ja valju1, valju2.