- Vanhin tieto
- Raamattu, 1758
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, liivi ja 6 muuta kieltä
Alkuperäisempää lyhytvokaalista asua edustavat suomi murt. valeva (Länsi-Uusimaa ja ymp.), valakka ’vaalea, kalpea (paikoin itämurteet); vaalea hevonen (etupäässä Kaakkois-Suomi, paikoin Pohjanmaa)’ (viimeksi mainittu voi kuulua myös sanan valkko yhteyteen, katso valkea), valahtaa ’vaaleta, kalveta’, katso erikseen valo1
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | vālia ’vaalea’, vālakka ’sama merkitys’ |
|---|---|
| karjala | voalie ’vaalea’, voalakka, ‑o ’vaalea, hailakka’, voalappa ’sama merkitys’, voalakoittuo ’haalistua’ |
| lyydi | vualap ’vaalea’ |
| vatja | vālia ’vaalea’, vālahtava ’vaalea(hko)’ |
| viro | murt. vaalik ’vaalea lehmä’. |
Lähisukukielissä
| karjala | valappa ’vaalea’, (suomi ? →) valakki, ‑o ’valkea hevonen’ |
|---|---|
| lyydi | valap ’vaalea’ |
| viro | valev ’vaalea, loistava’, valendada ’kajastaa’ |
| liivi | vaʾllə ’vaaleta’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| ersämordva | ersämordva valdo, mokšamordva valda ’valoisa’ |
|---|---|
| udmurtti | vaĺ: tšiĺ-vaĺ ’loiste, kajo; loistava’ |
| komi | voĺalni ’loistaa, kiiltää’ |
| etelämansi | etelämansi olk-, itämansi waĺγ-, länsimansi waĺĺ-, pohjoismansi woĺγ- ’loistaa’ |
| pohjoishanti | pohjoishanti wŏᴧĭ- ’sama merkitys’ |
| unkari | világ ’valo; maailma; väki’, villám ’salama’ |
. Etäsukukielten mahdollisesti vastineissa on äänteellistä kirjavuutta; mordvan ja unkarin sanat voivat kuulua myös s.v. valkea Sanueella on (huomaa erityisesti valahtaa kalpeaksi ja valahtaa alas) kosketuskohtia myös s.v. valaa ja välähtää mainittuihin sanoihin. Vertaa valpas2 ja valju1, valju2.