- Alkuperä
- Käännöslaina
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan punainen yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi, mordva ja 4 muuta kieltä
Lähtökohtana lähinnä englannin Venetian red ’venetsianpuna’, jossa Venetian (← latinan venetianus ’venetsialainen’, johdos paikannimestä Venetia) + red ’puna; punainen’.
tavallisesti yhd:oissa punaposki, punatauti, punaväri, punakaarti, punalippu jne. mutta myös itsenäisenä, esimerkiksi (poskien) puna ’punainen väri’, huomaa myös (uud.) huulipuna, poskipuna
Vastineet sukukielissä (10 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | punnain ’ruskea, punainen’, punettā, punettia ’punertaa’, punastua, yhd. punapǟ ’punatukkainen; punikkitatti’, punatauti |
|---|---|
| karjala | punaine ’punainen; pulmunen’, punakka ’punakka, punertava’, punikki ’punaruskean lehmän nimi’ |
| vatja | punan, (August Ahlqvistin aineistosta) punadnē ’punainen’, pune̮ttia ’punertaa’, yhd. punaverine ’punaverinen’, punakōri (vatjan Kukkosin murre) ’punikkitatti’ |
| viro | punane ’punainen’, puna ’puna(väri)’, punakas ’punertava’, punada ’punertaa’, punastada ’punastua’, punetada ’punoittaa, punertaa, rusottaa’ |
| liivi | puʾnni ’punainen’, puʾnnimi ’(aamu-, ilta)rusko, revontulet’, puʾnnə (prs. punūb), punāstə ’punertaa, punertua’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| mordva | pona ’karva; villa; (E) väri’ |
|---|---|
| länsimari | länsimari pə̑n, itämari pun ’(eläimen) karva, ihmisen ihokarva; villa, untuva; (eläimen) väri’ |
| etelämansi | etelämansi itämansi pon, länsimansi pohjoismansi pun ’höyhen, karva’ |
| itähanti | itähanti pohjoishanti pun, etelähanti pün ’karva, villa, höyhen; (karvan) väri’, punəŋ ’karvainen’, (-)punəp ’jnk värinen’ |
| unkari | murt. fan, fon ’häpykarvat’ |
. Sanan puna alkup. merkityksen ’karva’ rinnalla lienee jo alkuaan ollut myös ’väri’, joka itämerensuomalaisissa kielissä on syrjäyttänyt alkuperäisen ja erikoistunut merk:ksi ’punainen (väri)’. Vertailuja altailaiselle taholle on myös esitetty (esimerkiksi mantšu fuńeχe ’karva’).