pu­na

substantiivi/ˈpunɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pu-na (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 12 265. yleisin sana

Merkitykset

  1. punainen väri; tämän värinen väriaine
  2. (erit. yhdyssanan alkuosana) punainenpunahilkka
  3. jokin Andeilla esiintyvistä ruohotasankotyyppisistä biomeista

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Puna tippui purjehista, Rasva raa'asta räpätti, Sepä hyyksi hyytelihe, Sekä jääksi jäähyttihe, Parahiksi voitehiksi Kaikkinaisille vioille.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Koikkuu korpit, kuolonlinnut, verta valuu, kallis vilja maassa viruu, viikatteineen turman, tuonen tumma herra, säälimätön, synkkä astuu, verin pihtipielet punain, Idän kauniin kansan kesken.
— Kössi Kaatra, Murroksessa
Uskotaan myös, ettei näin syntyneitä kantamuotoja ollut vain yksi, vaan endosymbioosi muodostui samoihin aikoihin useiden eri lajien kanssa, jotka sitten kehittyivät muun muassa rusko -, kulta -, puna - ja viherleviksi.
— Wikipedia: Kasvit

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan puna lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kun innostuit, kohosi poskillesi puna ja silmäsi saivat tumman, syvän sinivärin.
— Liina Röösgrén, Kohtalon leikkiä
Tyttö lausui nämä sanat hiljaa, katsoen suoraan eteensä, poskipäillä heleä puna.
— James Oliver Curwood, Musta metsästäjä
Taaskin hänen katseensa painui lattiaan, ja heikko puna lehahti hänen poskilleen.
— Edgar Rice Burroughs, Marsin jumalat
Nuorukaisen kasvojen puna tummeni, hän yritti kiivastua, mutta hillitsi mielensä.
— Clara Viebig, Hekuban tyttäret

Etymologia

1puna1 – kierre, pyörre

Levinneisyys
Pohjois-Suomi
Vastineita
pohjois- eli vienankarjala, lyydi, vepsä, saame, itähanti
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

pohjois- eli vienankarjalapohjois- eli vienankarjala puna ’kierre (tavallisesti sijam. punassa, punah), pyörre’, johd. (myös eteläkarjala, aunuksenkarjala) punaltoa ’kiertää kierteelle, punoa; kietaista, sitaista, kiepauttaa, kääntää; kääntyä’, punaltoakseh ’kiertyä, punoutua; kääntyä, pyörähtää’, pune ’punos, kierre, sykkyrä; pyörre’, puneutuo ’mennä kierteelle’, punelehtoa ’pyöriskellä, kääntyillä’, punottšu ’herkkä kiertymään sykkyrälle, (liian) kierä, kierteinen; herkästi pyörivä’
lyydipunaltta ’kääntää, pyörittää ympäri, kiertää, kietaista’, punezetta ’pyöriä, kiertyä, kiertää’
vepsäpunaltazhe̮ ’(äkkiä) pyörtää takaisin, kääntyä’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamebodnjât ’vääntää, punoa, kääntää, sykertää’, pohjoissaame bodnje (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’kierre, taive; kierous; kiero’ (suomen ja karjalan sana voisi olla myös lainaa ← saame, mutta johdosten laaja levikki (myös lyydi, vepsä) viittaa sanueen omaperäisyyteen)
–? udmurtti bińi̮ni̮ ’kääriä, keriä, kiertää (kokoon)’
itähantiitähanti pŏń-, etelähanti păń-, pĕń- ’kietoa, kiertää, sykertää; kääriä; nivoa, sitoa’
–? unkari bonyolít ’hämmentää, sotkea’, bonyolódik ’sotkeutua, sykertyä’.

itämerensuomalaisissa kielissä näyttää osaksi yhdistyneen kaksi vanhaa sanaa: tässä main. suomalais-ugrilainen *puńe- ’kiertää, sykertää’ (~ *puńa ’kierre, sykkyrä’) sekä punoa v:n (katso tätä) kanta puna-.

Samaa juurta olevia sanoja

2puna2 – punainen; punainen väri

Sanakirjassa
Käsitellään sanan punainen yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi, mordva ja 4 muuta kieltä

tavallisesti yhd:oissa punaposki, punatauti, punaväri, punakaarti, punalippu jne. mutta myös itsenäisenä, esimerkiksi (poskien) puna ’punainen väri’, huomaa myös (uud.) huulipuna, poskipuna

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpunnain ’ruskea, punainen’, punettā, punettia ’punertaa’, punastua, yhd. punapǟ ’punatukkainen; punikkitatti’, punatauti
karjalapunaine ’punainen; pulmunen’, punakka ’punakka, punertava’, punikki ’punaruskean lehmän nimi’
vatjapunan, (August Ahlqvistin aineistosta) punadnē ’punainen’, pune̮ttia ’punertaa’, yhd. punaverine ’punaverinen’, punakōri (vatjan Kukkosin murre) ’punikkitatti’
viropunane ’punainen’, puna ’puna(väri)’, punakas ’punertava’, punada ’punertaa’, punastada ’punastua’, punetada ’punoittaa, punertaa, rusottaa’
liivipuʾnni ’punainen’, puʾnnimi ’(aamu-, ilta)rusko, revontulet’, puʾnnə (prs. punūb), punāstə ’punertaa, punertua’

Kaukaisemmissa sukukielissä

mordvapona ’karva; villa; (E) väri’
länsimarilänsimari pə̑n, itämari pun ’(eläimen) karva, ihmisen ihokarva; villa, untuva; (eläimen) väri’
etelämansietelämansi itämansi pon, länsimansi pohjoismansi pun ’höyhen, karva’
itähantiitähanti pohjoishanti pun, etelähanti pün ’karva, villa, höyhen; (karvan) väri’, punəŋ ’karvainen’, (-)punəp ’jnk värinen’
unkarimurt. fan, fon ’häpykarvat’

. Sanan puna alkup. merkityksen ’karva’ rinnalla lienee jo alkuaan ollut myös ’väri’, joka itämerensuomalaisissa kielissä on syrjäyttänyt alkuperäisen ja erikoistunut merk:ksi ’punainen (väri)’. Vertailuja altailaiselle taholle on myös esitetty (esimerkiksi mantšu fuńeχe ’karva’).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • ruddiness
  • blush
  • flush

Esiintymistiheys

10 837 esiintymää · 4.1 / milj.

Suomi24
4.4
Sanomalehdet
4.5
Aikakauslehdet
4.4
Wikipedia
2.2
Reddit
1.8
Tekstitykset
2.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: puna 47 % · punasta 35 % · punaa 9 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-unɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Puna. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/puna