pu­ner­taa

verbi/ˈpunertɑː/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pu-ner-taa (3 tavua) · 8 kirjainta

Merkitys

  1. olla punertava; paljastaa punaista väriä

Esimerkkilauseet

"Kesä tulee, linnut laulaa, maa ja metsä vihannoi, vapahina järvet, virrat merta kohti pauhinoi, hehkuposkin niinkuin Freja ruusupensas punertaa, ihmispoven täyttää toivo, voima rinnan avartaa".
— Juhani Aho, Papin tytär
Erämaassa, — siitä on jo kauan, — erämaassa, jossa aurinko paahtoi kuin vaski, tai surullisessa erämaassa, koska iltarusko punersi hietameren, minulle ilmestyit, ihana, kohtalon enkelin otsalla.
— Joel Lehtonen, Myrtti ja alppiruusu; Punainen Mylly
Sen tunnistaa pesimähöyhenyksestä, jossa on musta päälaki ja juova alas niskaan, usein punertavat korvanpeitinhöyhenet ja kaulan sivut, vaaleanharmaat posket, kurkku ja kaulan etuosa.
— Wikipedia: Madagaskarinuikku

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan punertaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan punainen yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi, mordva ja 4 muuta kieltä

tavallisesti yhd:oissa punaposki, punatauti, punaväri, punakaarti, punalippu jne. mutta myös itsenäisenä, esimerkiksi (poskien) puna ’punainen väri’, huomaa myös (uud.) huulipuna, poskipuna

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpunnain ’ruskea, punainen’, punettā, punettia ’punertaa’, punastua, yhd. punapǟ ’punatukkainen; punikkitatti’, punatauti
karjalapunaine ’punainen; pulmunen’, punakka ’punakka, punertava’, punikki ’punaruskean lehmän nimi’
vatjapunan, (August Ahlqvistin aineistosta) punadnē ’punainen’, pune̮ttia ’punertaa’, yhd. punaverine ’punaverinen’, punakōri (vatjan Kukkosin murre) ’punikkitatti’
viropunane ’punainen’, puna ’puna(väri)’, punakas ’punertava’, punada ’punertaa’, punastada ’punastua’, punetada ’punoittaa, punertaa, rusottaa’
liivipuʾnni ’punainen’, puʾnnimi ’(aamu-, ilta)rusko, revontulet’, puʾnnə (prs. punūb), punāstə ’punertaa, punertua’

Kaukaisemmissa sukukielissä

mordvapona ’karva; villa; (E) väri’
länsimarilänsimari pə̑n, itämari pun ’(eläimen) karva, ihmisen ihokarva; villa, untuva; (eläimen) väri’
etelämansietelämansi itämansi pon, länsimansi pohjoismansi pun ’höyhen, karva’
itähantiitähanti pohjoishanti pun, etelähanti pün ’karva, villa, höyhen; (karvan) väri’, punəŋ ’karvainen’, (-)punəp ’jnk värinen’
unkarimurt. fan, fon ’häpykarvat’

. Sanan puna alkup. merkityksen ’karva’ rinnalla lienee jo alkuaan ollut myös ’väri’, joka itämerensuomalaisissa kielissä on syrjäyttänyt alkuperäisen ja erikoistunut merk:ksi ’punainen (väri)’. Vertailuja altailaiselle taholle on myös esitetty (esimerkiksi mantšu fuńeχe ’karva’).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • rubify

Esiintymistiheys

2 241 esiintymää · 0.9 / milj.

Suomi24
0.9
Sanomalehdet
0.6
Aikakauslehdet
0.8
Wikipedia
1.6
Reddit
0.5
Tekstitykset
0.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 54 (huutaa), vokaalivaihtelutyyppi K

Yleisimmät: punertaa 44 % · punertavat 43 % · punertamaan 6 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin punertaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäpunerranpunersinolen punertanutolin punertanut
sinäpunerratpunersitolet punertanutolit punertanut
hänpunertaapunersion punertanutoli punertanut
mepunerrammepunersimmeolemme punertaneetolimme punertaneet
tepunerrattepunersitteolette punertaneetolitte punertaneet
hepunertavatpunersivatovat punertaneetolivat punertaneet
passiivipunerretaanpunerrettiinon punerrettuoli punerrettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpunertaisinolisin punertanut
sinäpunertaisitolisit punertanut
hänpunertaisiolisi punertanut
mepunertaisimmeolisimme punertaneet
tepunertaisitteolisitte punertaneet
hepunertaisivatolisivat punertaneet
passiivipunerrettaisiinolisi punerrettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäpunerra—
hänpunertakoonolkoon punertanut
mepunertakaamme—
tepunertakaa—
hepunertakootolkoot punertaneet
passiivipunerrettakoonolkoon punerrettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpunertanenlienen punertanut
sinäpunertanetlienet punertanut
hänpunertaneelienee punertanut
mepunertanemmelienemme punertaneet
tepunertanettelienette punertaneet
hepunertanevatlienevät punertaneet
passiivipunerrettaneenlienee punerrettu

Infinitiivit

1. infinitiivipunertaa
1. inf. pitkä muotopunertaakseen
2. inf. inessiivipunertaessa
2. inf. inessiivi, passiivipunerrettaessa
2. inf. instruktiivipunertaen
3. inf. inessiivipunertamassa
3. inf. elatiivipunertamasta
3. inf. illatiivipunertamaan
3. inf. adessiivipunertamalla
3. inf. abessiivipunertamatta
3. inf. instruktiivipunertaman
4. infinitiivipunertaminen
5. infinitiivipunertamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippipunertava
Passiivin 1. partisiippipunerrettava
Aktiivin 2. partisiippipunertanut
Passiivin 2. partisiippipunerrettu
Agenttipartisiippipunertama
Kieltopartisiippipunertamaton

Riimit

-unertɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Punertaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/punertaa