vin­ta­ta

verbi/ˈʋintɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vin-ta-ta (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitykset

  1. nostaa tai siirtää vintturilla, vinssata
  2. nostaa vettä vinttikaivosta

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Saima meni kaivolle ja alkoi muka vettä vintata, mutta sitoi samalla valkean esiliinansa kaivon vintin nenään.
— Kaarlo Hänninen, Kiveliön karkurit
Ja Hilta alkaa ripeästi kantaa puita kiukaan alle, sytyttää tulen ja alkaa sitten vintata vettä.
— Juho Koskimaa, Ja sitten jätkä kuoli
Seikka oli se, että päivänvarjon norsunluinen kädenkoukku oli tarttunut kiinni vesikiulun ketjuihin, ja kun tädit sitten yrittivät vintata kiulun ylös, oli katuvan
— Kate Douglas Wiggin, Villiruusu

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: vind)
Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan vintti yhteydessä
Vanhin tieto
Jonas Mennander, 1699

Lähtökohta: ← nykyruotsi vind (murt. Suomi myös vinn), vinda ’kaivon vipu (brunn(s)vind(a)); nuottaveneen kela’, vinda ’vääntää, kiertää; nostaa vettä kaivosta vintturilla; kelata nuottaa; kiertyä, kiemurrella, luikertaa’ (muinaisnorja vinda ’vääntää, kiertää, punoa’, nykysaksa Winde ’vintturi; kerinpuut’, winden ’vääntää, kelata, punoa; kiertyä, puikkelehtia’; vertaa vintilä). — viro vinn (g. vinna; Wied nom. myös vind) ’vintturi, vinssi; kaivonvintti’ ← osittain ruotsi, osittain saksa; viro vintur (g. ‑i) ’laahausankkuri, naara’ ? ← suomi; liivi vīnda ’vintturi; kaivonvintti’ ← latvia vinda, murt. vind ’sama merkitys’ ← saksa; pohjoissaame vinˈtâ, finˈtâ (inarinsaame) ’kaivonvintti’, vinˈtit ’vintata vettä kaivosta’ ← suomi.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

176 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata), vokaalivaihtelutyyppi C

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin vintata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minävinttaanvinttasinolen vintannutolin vintannut
sinävinttaatvinttasitolet vintannutolit vintannut
hänvinttaavinttasion vintannutoli vintannut
mevinttaammevinttasimmeolemme vintanneetolimme vintanneet
tevinttaattevinttasitteolette vintanneetolitte vintanneet
hevinttaavatvinttasivatovat vintanneetolivat vintanneet
passiivivintataanvintattiinon vintattuoli vintattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minävinttaisinolisin vintannut
sinävinttaisitolisit vintannut
hänvinttaisiolisi vintannut
mevinttaisimmeolisimme vintanneet
tevinttaisitteolisitte vintanneet
hevinttaisivatolisivat vintanneet
passiivivintattaisiinolisi vintattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinävinttaa—
hänvintatkoonolkoon vintannut
mevintatkaamme—
tevintatkaa—
hevintatkootolkoot vintanneet
passiivivintattakoonolkoon vintattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minävintannenlienen vintannut
sinävintannetlienet vintannut
hänvintanneelienee vintannut
mevintannemmelienemme vintanneet
tevintannettelienette vintanneet
hevintannevatlienevät vintanneet
passiivivintattaneenlienee vintattu

Infinitiivit

1. infinitiivivintata
1. inf. pitkä muotovintatakseen
2. inf. inessiivivintatessa
2. inf. inessiivi, passiivivintattaessa
2. inf. instruktiivivintaten
3. inf. inessiivivinttaamassa
3. inf. elatiivivinttaamasta
3. inf. illatiivivinttaamaan
3. inf. adessiivivinttaamalla
3. inf. abessiivivinttaamatta
3. inf. instruktiivivinttaaman
4. infinitiivivinttaaminen
5. infinitiivivinttaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippivinttaava
Passiivin 1. partisiippivintattava
Aktiivin 2. partisiippivintannut
Passiivin 2. partisiippivintattu
Agenttipartisiippivinttaama
Kieltopartisiippivinttaamaton

Riimit

-intɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vintata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vintata