vir­va

erisnimi, substantiivi/ˈʋirʋɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vir-va (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

Esimerkkilauseet

Saapuu hän, kuin virva väikkyin, vait kuin yö, kuin kauris säikkyin puolisonsa luo; käskijänsä katseen eessä polvistuu ja heljän seessä hunnun häivän kasvoiltansa luo.
— Johan Ludvig. Runeberg, Jouluilta
Vain virvaako valkeus, jota silmäni ahmas, katinkultaako kauneus, jota kourani kahmas, ja hurmio, huuma, mi päihdytti pääni, sekö jälkeäkään jätä ei elämääni; ilo, kauneus, kaikki mi soi sekä helkkää, sekö virvaa ja harhaa ja haavetta pelkkää?
— Kössi Kaatra, Alhaisolauluja
Sana virva tarkoittaa jotakuinkin väreilyä, häilymistä ja lepattamista.
— Wikipedia: Virvatuli

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan virva lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Virva vei hänet huoneeseensa kenenkään huomaamatta.
— Selma Anttila, Pankinjohtajan tytär

Etymologia

Vanhin tieto
Ericus Erici Sorolainen, 1621
Levinneisyys
ei murt.
Vastineita
viro

Kuulunevat sanojen viri, virittää yhteyteen.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

virovirvatuli (← suomi) ’virvatuli, ‑liekki’, virve ’väre(ily), kare(ilu), vire’, virvendada ’väreillä, karehtia, kareilla; lepattaa, häilähdellä’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

1 380 esiintymää · 0.5 / milj.

Sana esiintyy noin 39 kertaa useammin sanoma- ja aikakauslehdissä kuin keskustelupalstoilla, mikä voi viitata muodollisempaan tyyliin.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
5.1
Aikakauslehdet
3.4
Wikipedia
0.3
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala)

Yleisimmät: virva 90 % · virvan 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-irʋɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Virva. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/virva