viuh­kaa

Jaa
Viittaa artikkeliin

viuh-kaa (2 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: viuhka

Merkitys

  1. viuhua, liikkua edestakaisin

Esimerkkilauseet

Olin niin suuttuneena, että puraisin kappaleen viuhkastani, tietämättä, mitä tein; mutta en vieläkään sanonut mitään; heiluttelin vain viuhkaa löyhytellen itseäni.
— Samuel Richardson, Pamela naimisissa
Yli kaltoin vinkuu nyt kranaatti ja kajahdellen kalliolle raiskaa, pään ohi viuhkaa luoti ja vihan siivin sinkuu, maa vonkuu, vinkuu, tulta lyö ja kaikki mäet mäiskää.
— Larin-Kyösti, Taiston tiellä
Kulkueessa paavin molemmilla puolilla kannettiin suurta, valkoisista strutsinsulista valmistettua seremoniallista viuhkaa, flabellaa, muistuttamassa viuhkan muinaisesta liturgisesta käytöstä.
— Wikipedia: Kantotuoli

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan viuhka yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi

Onomat. sanoja, samaa alkuperää kuin s.v. viuhua mainitut sanat.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenviuhkata ’heilua; viittoilla’, viuhkā ’liehua’
karjalaviuhkata ’heilauttaa, viuhuttaa, riuhtaista; vinkata’, viuhkoa ’viuhtoa, ryntäillä, vilistää; hosua, heilua; kiitää, tuiskuta’
lyydiviuhkuttada ’viuhtoa’.

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Viuhkaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/viuhkaa