viu­hu­a

verbi/ˈʋiu̯huɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

viu-hu-a (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitykset

  1. yksikön partitiivi sanasta viuhu
  2. pitää ääntä, jollainen syntyy kiinteän kappaleen kulkiessa nopeasti ilman halki

Esimerkkilauseet

Oh, se oli kamala taistelu, pistoolit paukkuivat, pitkät puukot välkkyivät ja sotakirveet viuhuivat ilmassa, kauhea taistelu!
— Mayne Reid, Päänahan metsästäjät
Virkki, ja viuhui ruoska, ja vei orot uhkeaharjat rientäen laivoja päin tasalaitoja vauhtia vinhaa; rinnat vaahtosivat, pöly tuprusi vatsojen alla, kansain päätä kun vei kahakasta ne pois kivun lyömää.
— Homeros, Ilias
Kirkonkylässä kranaatit viuhuivat tuntikausia talojen yli aiheuttamatta kuitenkaan vahinkoja.
— Wikipedia: Ahlaisten taistelut

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan viuhua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Nyt hän kuuli selvästi, kuuli, miten ruoska viuhui ja joku onneton tuskissaan huusi armoa.
— Edgar Wallace, Smaragdi
Viuhu, viima, ja laivani purjeet paisuta, paisuta rajutuulin, myrskyin ja rakein ja lumin!
— Uuno Kailas, Punajuova

Etymologia

Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Levinneisyys
paikoin murt.
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi

Onomat. sanoja, vertaa interj. viuh. Vertaa myös äänteellisesti läheisiä sanoja s.v. viuhka1, vinka1 ja vinha.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenviuhuttā ’heiluttaa’
karjalaviuhakka, ‑o ’sukkela; pitkänhuiskea, pitkäkasvuinen; kolea’, viuhahtoa ’viuhahtaa, (tulla) tupsahtaa; huiskahtaa’, viuhottoa ’tuulla kylmästi; tehdä tai liikkua nopeasti’
lyydiviuhhada ’heilahdella’, viuhaitta (prs. ‑dan) ’heilauttaa kädellä, lyödä’.

Yhdyssanat ja johdokset

Käännökset

Esiintymistiheys

3 491 esiintymää · 1.3 / milj.

Suomi24
1.4
Sanomalehdet
2.4
Aikakauslehdet
1.0
Wikipedia
0.1
Reddit
2.6
Tekstitykset
0.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa)

Yleisimmät: viuhuu 39 % · viuhuen 12 % · viuhua 10 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin viuhua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäviuhunviuhuinolen viuhunutolin viuhunut
sinäviuhutviuhuitolet viuhunutolit viuhunut
hänviuhuuviuhuion viuhunutoli viuhunut
meviuhummeviuhuimmeolemme viuhuneetolimme viuhuneet
teviuhutteviuhuitteolette viuhuneetolitte viuhuneet
heviuhuvatviuhuivatovat viuhuneetolivat viuhuneet
passiiviviuhutaanviuhuttiinon viuhuttuoli viuhuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäviuhuisinolisin viuhunut
sinäviuhuisitolisit viuhunut
hänviuhuisiolisi viuhunut
meviuhuisimmeolisimme viuhuneet
teviuhuisitteolisitte viuhuneet
heviuhuisivatolisivat viuhuneet
passiiviviuhuttaisiinolisi viuhuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäviuhu—
hänviuhukoonolkoon viuhunut
meviuhukaamme—
teviuhukaa—
heviuhukootolkoot viuhuneet
passiiviviuhuttakoonolkoon viuhuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäviuhunenlienen viuhunut
sinäviuhunetlienet viuhunut
hänviuhuneelienee viuhunut
meviuhunemmelienemme viuhuneet
teviuhunettelienette viuhuneet
heviuhunevatlienevät viuhuneet
passiiviviuhuttaneenlienee viuhuttu

Infinitiivit

1. infinitiiviviuhua
1. inf. pitkä muotoviuhuakseen
2. inf. inessiiviviuhuessa
2. inf. inessiivi, passiiviviuhuttaessa
2. inf. instruktiiviviuhuen
3. inf. inessiiviviuhumassa
3. inf. elatiiviviuhumasta
3. inf. illatiiviviuhumaan
3. inf. adessiiviviuhumalla
3. inf. abessiiviviuhumatta
3. inf. instruktiiviviuhuman
4. infinitiiviviuhuminen
5. infinitiiviviuhumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiviuhuva
Passiivin 1. partisiippiviuhuttava
Aktiivin 2. partisiippiviuhunut
Passiivin 2. partisiippiviuhuttu
Agenttipartisiippiviuhuma
Kieltopartisiippiviuhumaton

Riimit

-iuhuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Viuhua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/viuhua