vuo­rot­taa

verbi/ˈʋuo̯rotːɑːˣ/
Jaa

Johdettu sanasta: vuoro

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. tehdä työtä vuoroissa, järjestää vuoroihin tai toimia jonkun sijaisena

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Jörn Uhl meni isänsä sairasvuoteelle, vuorottaakseen Wieten Penn'in kanssa.
— Gustav Frenssen, Jörn Uhl
"Demidoff'in rykmentti lähtee vasemmalle sivulle vuorottamaan Kullneff'in jääkäreitä", pitkitti kenraali kahdelle toiselle ajutantille; "toinen pataljona Grodnon rykmenttiä ja ensimmäinen Volhynian pataljona oikean sivun vuorottamiseksi!
— Gustaf Henrik Mellin, Paavo Nissinen
Chlamydomonas Reinhardtii - levän avulla vuorottamalla prosessissa valoa ja pimeää.
— Wikipedia: Valofermentaatio

Englanninkieliset vastineet

  • spell

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi C

MuotoTaivutus
Infinitiivivuorottaa
Ind. prees. yks. 1.vuorotan
Ind. imperf. yks. 3.vuorotti
Kond. prees. yks. 3.vuorottaisi
Pot. prees. yks. 3.vuorottanee
Imperat. prees. yks. 3.vuorottakoon
Akt. 2. partisiippivuorottanut
Pass. imperf.vuorotettiin

Riimit

-uorotːɑː

Kaikki riimit

Lähteet