ais­tin

substantiivi/ˈɑi̯stin/
Jaa

Merkitykset

  1. elin, jolla eläimet vastaanottavat ärsykkeitä ympäristöstään
  2. (murteellinen)sierain
  3. yksikön genetiivi sanasta aisti

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Etymologia

Syntynyt haistaa-verbin tekimennimijohdoksesta haistin h:n kadottua. Vrt. aisti.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.sense organ

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Tästä vakuuttuakseen ei tarvinnut muuta kuin tielle seisahtui ja aistimiaan käytteli, järvi sinersi, metsä vihersi, pellon multa tuoksui ja kiuru liversi.
— Urho Karhumäki, Rakkaus rakentaa
Hän tukki sormillaan korvansa, syystä peläten, että kaikki oli vain aistinten harhaa.
— Gustave Aimard, Jaguari
Näitä ovat muun muassa kookkaammat leuat ja sieraimet, hitaampi ruoansulatus, isompi rasvavarasto sekä hampaiden, makusilmujen ja kylkiviiva -aistinten suurempi määrä.
— Wikipedia: Sokkotetra

Englanninkieliset vastineet

  • sensor
  • sense organ

Esiintymistiheys

290 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.4
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 33

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviaistin
Genetiiviaistimen
Partitiiviaistinta
Essiiviaistimena
Translatiiviaistimeksi
Inessiiviaistimessa
Elatiiviaistimesta
Illatiiviaistimeen
Adessiiviaistimella
Ablatiiviaistimelta
Allatiiviaistimelle
Abessiiviaistimetta

Riimit

-ɑistin

Kaikki riimit

Lähteet