al­ko­ho­lis­mi

»Huvittava tapaus», hän nauroi ja pisti silmillään kuin olisi ampunut potilasta suoraan silmäterään, »sekä perinnöllistä että kokemusperäistä: alkoholismia ja neuroottista maailmanpelkoa, se on... puolirunollista kykenemättömyyttä realiteetteihin, hysterian dynaamisia mielikuvia, joita tavallisesti sanotaan pakkomielteiksi sekä siunatuksi lopuksi» — hän veti syvään henkeään, ikäänkuin olisi vetänyt tappavimman kuulansa pyssynpiippuun — »niin, kaiken lisäksi: irstailun lievähköjä jälkitauteja.

Yleensä perinnöllisyyden oikeus rankaisisi melkein yksinomaan kahta hairahduslajia: alkoholismia ja irstailua.

Itsetuhon jyrkin muoto on tietenkin itsemurha, mutta pakenevaa tuhoutumista voi olla passiivisempaakin muotoa, kuten jotkut sairaudet, huumeriippuvuus, alkoholismi, ja jopa passiiviset ajanvietteet.