Asiasanasto.fi

eroava

adjektiivi, verbi

/ˈeroɑʋɑ/

Johdettu sanasta: ero

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. 1.standardista, muista tiedoista tai toisistaan poikkeava, ristiriitainen tai yhteensopimaton
  2. 2.tehtävästään tai virastaan poistuva

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Hänen Yrjönsä, hänen kaunis, iloinen, pikku Yrjönsä, jonka hän oli kerran pelastanut lammikosta ja joka nyt oli eroava ihmiskunnan yhteydestä, juuri nyt, kun hän oli voittanut elämälle toisen lempilapsensa!

Zacharias Topelius, Talvi-iltain tarinoita 4

Omasta elämästäni, suhteistani omaisiini, kehityksestäni ja niistä ristiriidoista, joita veljistäni jyrkästi eroava kehityskantani on synnyttänyt, olen saava ensimmäisen ja sisältörikkaan aiheen laajaan kirjateokseen".

Eino Railo, Kyösti Wilkuna ihmisenä -- kirjailijana -- itsenäisyysmiehenä

Deleuzelle tämä yksi ja ainoa substanssi on jatkuvasti eroava ja eroja luova ( differoiva) prosessi, origamikosmos, joka taittuu aina kiinni, auki ja jälleen kiinni tuottaen rajatonta " erojen leikkiä ".

Wikipedia: Gilles Deleuze

Englanninkieliset vastineet

  • at variance
  • incompatible
  • outgoing
  • divergent

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

Nominatiivieroava
Genetiivieroavan
Partitiivieroavaa
Essiivieroavana
Translatiivieroavaksi
Inessiivieroavassa
Elatiivieroavasta
Illatiivieroavaan
Adessiivieroavalla
Ablatiivieroavalta
Allatiivieroavalle
Abessiivieroavatta

Riimit

-ɑʋɑ

Kaikki riimit