faa­ri

substantiivi/ˈfɑːri/
Jaa
Viittaa artikkeliin

faa-ri (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

  1. (murteellinen)isoisä

Synonyymit

Esimerkkilauseet

— Tuata, tuata, tuhisi Iikka-faari, — kun näitä paperia on jo tällääne läjä, jottei nämäkää tahro mahtua mun lompsahan — ja nyrpisti nenäänsäkki sikkarahan, kun se flikka siinä lemus ja haisi kun atteeki monellaaselta.
— Jaakkoo Vaasan, Rakas takkupää
No, faari lähti kotia, pani riskuja paran ala, ja rupes orottamhan.
— Jaakkoo Vaasan, Prässylttyä
Tuolloin sitä käytettiin lainasanoissa, joista monet ilmeisesti olivat lounaissuomalaisessa kansankielessä tavallisia, esimerkiksi sanat faari ja fati.
— Wikipedia: F

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (ruotsi)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan vaari yhteydessä
Vastineita
karjala

Lähtökohta: ← ruotsi, vertaa nykyruotsi far, myöhäinen muinaisruotsi fahr, faer ’isä’, lyhentymiä sanasta fader (muinaisnorja faðir, germaaninen *fađer, latina pater) ’sama merkitys’

viro vaar ’vanhus, ukko’ ← nykyruotsi murt. Viro.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjala(run.) voari ’ukko, vanha mies’

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

253 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti)

Yleisimmät: faari 68 % · faarin 22 % · faarit 11 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑːri

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Faari. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/faari