he­li­nä

erisnimi, substantiivi/ˈhelinæ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

he-li-nä (3 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 19 334. yleisin sana

Johdettu sanasta: helistä

Merkitykset

substantiivi

  1. korkeataajuinen ääni, joka syntyy esim. useiden pienten metalli- tai lasiesineiden osuessa toisiinsa

erisnimi

  1. yksikön essiivi sanasta Heli

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Astu eteen, älä säästä, tahdon varjostasi päivään päästä, tahdon miehen töihin, suureen elämään, taikka sortua sun kalpas helinään!
— Larin-Kyösti, Kulkurin lauluja
eikö kuulunut kuin hiljaista soiton helinää, ja kaihoa, kaihoa soi se sävel.
— Immi Hellén, Eeva Aarnio
Lisäksi ennustuksia tulkittiin myös puun ympärillä olleiden, lähelle toisiaan sijoitettujen pronssisten patojen helinästä tuulessa, läheisen lähteen vesivirran äänestä sekä puussa pesineiden lintujen lennosta ja ääntelystä.
— Wikipedia: Dodona

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan helinä lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Unensa läpi hän oli vielä kuulevinaan ääniä eteisestä ja kulkusten helinää pihalta.
— Eino Leino, Kootut teokset IX
Hän oli jo aivan lähellä, kun kuului särkyvän lasin helinää.
— Vilho Helanen, Rauhaton rannikko
Lampan pihasta kuului hevosten tiukujen helinää ja tulevien ja menevien rattaiden rytinää.
— Väinö Kataja, Tullikavaltajia
Punarinnan laulu on kaunista, vienoa helinää, ja sitä voi kuulla erityisesti hämärän aikoihin.
— Wikipedia: Punarinta

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan helistä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

hely ’helisevä koriste; kulkunen; äänekäs ilonpito’, helu ’hely, tiuku; äänekäs ilonpito’

Onomat. sanoja; todennäköisesti samaa alkuperää kuin heleä, katso tätä.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhelissä ’helistä; kaikua, kajahtaa’, hellīnä ’soitto’, helähtǟ
karjalahelissä ’helistä, kilistä’, helähteä ’helähtää’
lyydiheläitä ’helistä’, helištä ’sama merkitys’
vepsähelaita, heĺäita ’helistä’, heĺähtada ’helähtää’, helištada ’olla kipeä’, heĺud (mon.) ’kulkuset’
vatjaelisä, (vatjan Kukkosin murre) helissä ’soida, helistä’
viroheliseda ’soida, helistä, helkkyä’, helin ’sointi, helinä’, heli, eteläviro helü ’sävel, sointu, ääni’.

suomi → inarinsaame heliidiđ ’helistä’, hæællan ’helinä’, koltansaame heälătted ’ääntää (riekko)’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.jingle, tinkle
  • venäjäзвон

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • clash
  • jingle
  • rattling
  • ring
  • tinkle

Esiintymistiheys

5 600 esiintymää · 2.1 / milj.

Suomi24
1.8
Sanomalehdet
6.6
Aikakauslehdet
3.4
Wikipedia
3.3
Reddit
0.1
Tekstitykset
2.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12 (kulkija)

Yleisimmät: helinä 62 % · helinää 25 % · helinän 7 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-elinæ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Helinä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/helinä