ih­mis­luon­to

substantiivi/ˈihmisˌluo̯nto/
Jaa

Yhdyssana: ihminen + luonto

Merkitys

  1. käsitys, että on olemassa kaikille ihmisille yhteinen olemus

Etymologia

ihminen + luonto

Hierarkia

Esimerkkilauseet

— En tiedä, ehkäpä koetellakseen ihmisluontoa.
— Henryk Sienkiewicz, Kunnian kentällä
Ain' ihmisluonto vastaan potkii.
— Johann Wolfgang von Goethe, Faust II
Vasta kun omaksumme tietyt sosiaaliset roolit ja arvojärjestelmät, jotka ovat tietoisen ihmisluontomme ulkopuolisia, voimme uskotella, että nämä eri vaihtoehdot ovat meiltä kiellettyjä.
— Wikipedia: Huono usko

Englanninkieliset vastineet

  • human nature

Esiintymistiheys

5 500 esiintymää · 2.1 / milj.

Suomi24
2.1
Sanomalehdet
1.1
Aikakauslehdet
1.7
Wikipedia
1.7
Reddit
3.6
Tekstitykset
2.3

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviihmisluonto
Genetiiviihmisluonnon
Partitiiviihmisluontoa
Essiiviihmisluontona
Translatiiviihmisluonnoksi
Inessiiviihmisluonnossa
Elatiiviihmisluonnosta
Illatiiviihmisluontoon
Adessiiviihmisluonnolla
Ablatiiviihmisluonnolta
Allatiiviihmisluonnolle
Abessiiviihmisluonnotta

Riimit

-uonto

Kaikki riimit

Lähteet