is­tu­kas

substantiivi/ˈistukɑs/
Jaa
Viittaa artikkeliin

is-tu-kas (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitykset

  1. istutettava puun taimi
  2. sipulin tms. pieni yksilö joka säilytetään yli talven ja istutetaan kasvatusta varten
  3. vesistöön istutettava kala, istukaskala

Esimerkkilauseet

Phleum pratense: hiirenhäntä, istukas- l. istuttama-heinä, kissanhäntä, kylvö- l. luppiheinä, madonhäntä, puotarpää, päntä- l. pätkäheinä, pötkökastikas, ruis- l. siemenheinä.
— Elias Lönnrot, Flora fennica
"Minä en ole enään teidän istukkaanne, enkä teidän kiusattavanne ja potkittavanne; ne ajat ovat menneet.
— Pietari Päivärinta, Oukkari
Raskauden aikana istukasta ja muualta kehosta erittyy tavallista enemmän hormoneita, kuten keltarauhashormonia, leptiiniä, kortisolia, istukan somatomammotropiinia ja kasvuhormonia.
— Wikipedia: Diabetes

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan istukas lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Jokainen vanha oksa ja uusi istukas sai kasvuvoimansa saman kotimaisen kantapuun elinnesteistä.
— Urho Karhumäki, Kello soi

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan istua yhteydessä
Vanhin tieto
Andreas Aspegreen, 1745
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä

Lainalähde: On myös arveltu, että kyseessä olisi indoeurooppalainen lainasana, vertaa indoeurooppalainen *ēs- ’istua’: muinaisintia ā́s-tē, avesta āste ’istuu’, kreikka hē̃s-tai ’sama merkitys’

Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenistua; issuttā ’istuttaa’, istuellā, istuisillā ’istuallaan’
karjalaistuo, issuttuo, istuutuo
lyydiištuda ’istua’, ištu(t)tada ’asettaa istumaan, sijoittaa, panna, istuttaa (kasveja)’
vepsäištta ’istua’, ištutada ’panna istumaan, istuttaa (kasveja)’
vatjaissua ’istua’, isuttā ’istuttaa (esimerkiksi kaalia)’
viroistuda ’istua, istuutua’, istutada ’istuttaa’, iste (g. istme) ’istuin’
liiviistə ’istua’, ištīm, istīm ’istuin, tuoli’

(suomi → inarinsaame ištađ (koltansaame kildininsaame turjansaame) ’istuutua’; luulajansaame hijhtam, (mon.) pohjoissaame hiiˈtâmâk, inarinsaame ištameh ’housujen takamukset’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

mordvaozams ’istuutua’, ersämordva ozado, mokšamordva ozada ’istualla; rauhallisesti’, ersämordva ozavtoms, mokšamordva ozaftə̑ms ’istuttaa, panna istumaan; rauhoittaa’.

mordvan sana osoittaa, että suomi jne. ‑tu- on johdin ja alkuperäinen vart. vain is-.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

494 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
1.4
Aikakauslehdet
1.5
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 41 (vieras), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: istukkaan 35 % · istukasta 31 % · istukkaita 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-istukɑs

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Istukas. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/istukas