- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan istua yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Lainalähde: On myös arveltu, että kyseessä olisi indoeurooppalainen lainasana, vertaa indoeurooppalainen *ēs- ’istua’: muinaisintia ā́s-tē, avesta āste ’istuu’, kreikka hē̃s-tai ’sama merkitys’
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | istua; issuttā ’istuttaa’, istuellā, istuisillā ’istuallaan’ |
|---|---|
| karjala | istuo, issuttuo, istuutuo |
| lyydi | ištuda ’istua’, ištu(t)tada ’asettaa istumaan, sijoittaa, panna, istuttaa (kasveja)’ |
| vepsä | ištta ’istua’, ištutada ’panna istumaan, istuttaa (kasveja)’ |
| vatja | issua ’istua’, isuttā ’istuttaa (esimerkiksi kaalia)’ |
| viro | istuda ’istua, istuutua’, istutada ’istuttaa’, iste (g. istme) ’istuin’ |
| liivi | istə ’istua’, ištīm, istīm ’istuin, tuoli’ |
(suomi → inarinsaame ištađ (koltansaame kildininsaame turjansaame) ’istuutua’; luulajansaame hijhtam, (mon.) pohjoissaame hiiˈtâmâk, inarinsaame ištameh ’housujen takamukset’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| mordva | ozams ’istuutua’, ersämordva ozado, mokšamordva ozada ’istualla; rauhallisesti’, ersämordva ozavtoms, mokšamordva ozaftə̑ms ’istuttaa, panna istumaan; rauhoittaa’. |
|---|
mordvan sana osoittaa, että suomi jne. ‑tu- on johdin ja alkuperäinen vart. vain is-.