is­tut­ta­ja

substantiivi/ˈistutːɑjɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: istuttaa

Merkitykset

  1. ihminen, joka istuttaa tai on istuttanut jotakin
  2. jonkin ajatuksen, aatteen, tavan tai uutuuden alullepanija tai juurruttaja

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Korvan istuttaja ei voi olla kuulematta; silmän luoja ei voi olla näkemättä.
— E. W. Pakkala, Raamatullinen päivän sana
Puut ovat vuoden kuluessa ikäänkuin entisestään komistuneet, vai mahtaako niitten istuttaja vain olla tekevinään sellaisen huomion korvatakseen entisen laiminlyöntinsä.
— Heikki Välisalmi, Savolainen neekeri keräreissulla
Oliver on latinalaisperäinen miehen etunimi, joka tarkoittaa latinaksi oliivipuun istuttajaa.
— Wikipedia: Oliver

Englanninkieliset vastineet

  • planter
  • transplanter

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviistuttaja
Genetiiviistuttajan
Partitiiviistuttajaa
Essiiviistuttajana
Translatiiviistuttajaksi
Inessiiviistuttajassa
Elatiiviistuttajasta
Illatiiviistuttajaan
Adessiiviistuttajalla
Ablatiiviistuttajalta
Allatiiviistuttajalle
Abessiiviistuttajatta

Riimit

-ɑjɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet