kaak­ko

erisnimi, substantiivi/ˈkɑːkːo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kaak-ko (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 12 539. yleisin sana

Merkitykset

  1. väli-ilmansuunta idän ja etelän välissä
  2. suunta oikealla alhaalla, lähinnä erinäisten säädinten asetuksistaNappulat kaakkoon! (= äänenvoimakkuus tms. täysille)

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kestit turjan tuimat tuulet, idän irnut, kaakon kalmat, kestit sortajan kotoisen, pahansuovan painajaisen, kestit miesnä miehuullisna.
— Hilja Pärssinen, Musta virta
Nousi tuulet tuulemahan, säät rajut rajuamahan, kovin läikkyi länsituuli, luoe-tuuli tuikutteli, etelä enemmän tuuli, itä inkui ilkeästi, kauheasti kaakko karjui, pohjonen kovin porasi.
— K. Raitio, Toinen lukukirja kansakoulujen tarpeiksi
Maisemia hallitsevat kaakosta luoteeseen suuntautuneet harjanteet, joita halkovat samansuuntaiset vuonot, lahdet ja salmet.
— Wikipedia: Färsaarten maantiede

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kaakko lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Ylä-Himalajan vuoristo kulkee luoteesta kaakkoon Jammu ja Kashmirista Sikkimiin.
— Wikipedia: Himalaja
Omasvuonon kunta rajoittuu kaakossa Suomen Enontekiön kuntaan.
— Wikipedia: Omasvuono
Maan kohottua järvet alkoivat saada vähitellen luode-kaakko - suuntaisia muotojaan.
— Wikipedia: Heinävesi
Sen alue koostuu kolmesta lohkosta, jotka leviävät koilliseen, kaakkoon ja luoteeseen.
— Wikipedia: Chongqing

Etymologia

1kaakko1 – idän ja etelän keskivälissä oleva ilmansuunta

Vanhin tieto
Henrik Florinus, 1702
Levinneisyys
jokseenkin yleinen, alkuaan ei savolaismurteet
Vastineita
viro

Rinnastettu linnunnimeen ka(a)kko ’kuikka, (Jusl myös) heinätavi’, kaakkonen, katso kaakkuri; merkityksen kehityksen kannalta vertaa esimerkiksi kreikka ornis ’lintu’, johd. ornithías ’pohjoinen kevättuuli, eteläkaakkoinen tuuli’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

virokagu, murt. kakk (g. kaku) ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

2kaakko2 – kuikka, heinätavi

Vanhin tieto
Henrik Florinus, 1702
Levinneisyys
jokseenkin yleinen, alkuaan ei savolaismurteet
Vastineita
viro

Rinnastettu linnunnimeen ka(a)kko ’kuikka, (Jusl myös) heinätavi’, kaakkonen, katso kaakkuri; merkityksen kehityksen kannalta vertaa esimerkiksi kreikka ornis ’lintu’, johd. ornithías ’pohjoinen kevättuuli, eteläkaakkoinen tuuli’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

virokagu, murt. kakk (g. kaku) ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Onomat. alkuperää kuten myös muun muassa venäjä gagára ’kuikka’ (→ karjala kakara, lyydi gagar, vepsä gagara, gagard, ersämordva gagara, komi ge̮ge̮ra, ge̮gara, gogara jne.). Vertaa myös kaakattaa ja kaakko. — nykyruotsi murt. Suomi kākkur, kakkur ’kuikka’ ← suomi.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

lyydikakatš(u) ’kuikka’
vepsäkakatš, gagatš ’sama merkitys’
virokakar, kakard, kakerd, kakerdis, kakardaja, kakerlane ’kuikka; silkkiuikku’
liivikākuĺ, kākouĺ ’jk vesilintu’ (? → latvia kākouĺs ’sama merkitys’).

pohjoissaame gakˈkur (eteläsaame inarinsaame turjansaame) ’kaakkuri’ ← suomi.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.southeast
  • ruotsisydost
  • saksaSüdosten (m), Südost (m)
  • ranskasud-est
  • virokagu
  • italiasud-est (m)

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • southeast
  • sou'-east

Esiintymistiheys

10 467 esiintymää · 4.0 / milj.

Suomi24
2.4
Sanomalehdet
8.2
Aikakauslehdet
5.7
Wikipedia
51.1
Reddit
3.5
Tekstitykset
3.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: kaakkoon 50 % · kaakossa 24 % · kaakon 13 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑːkːo

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kaakko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kaakko