luo­de

erisnimi, substantiivi/ˈluo̯deˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

luo-de (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 16 391. yleisin sana

Merkitykset

  1. (maantiede)väli-ilmansuunta lännen ja pohjoisen välissä
  2. (maantiede)tilanne, jossa meriveden pinta alenee vuorovesi-ilmiön korkeusvaihtelusyklissä, laskuvesi
  3. (maantiede)tilanne, jossa meriveden pinta on alimmillaan vuorovesi-ilmiön korkeusvaihtelusyklissä, matalavesi

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Niin sai synkkä luode Duanen valtoihinsa, ja kun hän poistui huoneesta, oli hän tulinen, leppymätön ja karaistu jokaista hyökkäystä vastaan, nopea kuin pantteri, synkkä kuin kuolema kummallisen intohimonsa orjuudessa.
— Zane Grey, Yksinäisen tähden harhailija
"Kaikki se hyvästi sai säilyyn, paitsi kahta rommitynnyriä, joiden kanssa ammuttiin upoksiin vielä päällisiksi minun vanhin poikanikin", vastasi ukko, ottaen aimo kulauksen, joka vaikutti lasissa yhtä suuren luoteen, kuin se ennen oli tulvillaan.
— Johan Ludvig Runeberg, Suorasanaisia runoelmia
Vaikka pudotus on virtavesille helppo määrittää, se ei ilmaise uomassa, sen alku - ja loppupisteen välissä, tapahtuvien ilmiöiden luoteesta mitään.
— Wikipedia: Pudotus (hydrologia)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan luode lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Ylä-Himalajan vuoristo kulkee luoteesta kaakkoon Jammu ja Kashmirista Sikkimiin.
— Wikipedia: Himalaja
Maan kohottua järvet alkoivat saada vähitellen luode-kaakko - suuntaisia muotojaan.
— Wikipedia: Heinävesi
Kantoni rajoittuu luoteessa Ranskaan, ja rajajokena on jonkin matkaa Doubsjoki.
— Wikipedia: Jura (kantoni)
Creil sijaitsee noin kuusi kilometriä luoteeseen kunnan keskuksesta, Emmeloordista.
— Wikipedia: Creil

Etymologia

1luode1 – pohjoisen ja lännen välinen ilmansuunta

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
nyk. yleinen, alkuaan länsi- ja kaakkoismurteet
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, viro, liivi

Jos sanan alkumerkitys on ’auringonlaskun suunta’ (vertaa viro päeva loode (tai looja) ajal ’auringonlaskun aikaan’, päev läheb loode (looja) ’aurinko laskee’, loojak, loojang ’auringonlasku’, inkeroinen päivükäs laskijā lōjā, liivi pǟva lǟʾb lūojə ’aurinko laskee’; inkeroinen, liivi ? ← viro), sana voisi olla johdos (verbi- tai postpositiovartalon luo- yhteyteen kuuluneesta) verbistä *luotaa ’laskea, heittää, heittäytyä tjs.’. Toisaalta sana näyttää kuuluvan tavalla tai toisella myös sanan luode2 ’tulva; pakovesi’ yhteyteen (katso tätä), jolle puolestaan on esitetty germaaninen lainaetymologia.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenlō(v)e (g. lōtehen) ’luode’
karjalaluuveh ’länsi; lounas’
lyydiluodeh ’länsi’
vepsälode(h) ’luode; länsi’
viroloe (g. loode), murt. loode, (Wied) looe ’luode; (murt. myös) länsi’
liivilūod ’luode’

(itämerensuomi → latvia murt. luodes vējš ’luodetuuli’).

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus luode ja luode.

2luode2 – tulva; pakovesi

Vastineita
inkeroinen, vatja, viro

Lainalähde: ? ← germaaninen *flōđi-z, *flōđu-z, vertaa muinaisyläsaksa fluot, nykysaksa Flut ’tulva’, gootti flōdus ’virta’.

Sanaparin vuoksi ja luode alkuperäisempi merkitys on kirjakielessä ’pakovesi ja nousuvesi’ (näin Renv 1823; vertaa Gan 1787 »ebb idem ac wuoxi - flödwatn»). Jos sanan luode(tuuli) alkumerkitys on ’tuuli, joka aiheuttaa veden nousun, so. meren suunta’, luode1 ja luode2 ovat samaa alkuperää (myös tässä tapauksessa voitaisiin vaihtoehtoisesti ehkä ajatella, että luode¹-2 kuuluu verbin luoda ’ammentaa’ ja sen johdosten yhteyteen, katso s.v. luode1 annettua selitystä).

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenlōve(vesi) ’rannalla jään päälle noussut vesi’
vatja(vatjan Kukkosin murre) lōtēd ’rantavesi jään päällä’
viroloe(vesi) ’nousuvesi, tulva’

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus luode ja luode.

3luode3 – loitsuruno; juoni, kepponen; veruke; moite; kohtalo

Sanakirjassa
Käsitellään sanan luote yhteydessä
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Vastineita
karjala, pohjoissaame

itämerensuomalaiset sanat voivat todennäköisesti kuitenkin olla johdoksia v:stä *luottaa ’? lukea (uhri)loitsuja tjs.’ ja siten mahdollisesti samaa alkuperää kuin luottaa1 (katso tätä) tai ainakin tähän sekaantuneita.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaluote (mon. luottehet tai luottiet) ’loitsu(sana); moite’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

pohjoissaamepohjoissaame luotte (inarinsaame) ’(henkilön, eläimen tai esineen) joiku; (vanh.) loitsulaulu’, turjansaame lī̮´χte ’uhri; lappalaisten pakanallinen uskonto’, lī̮´χte-mī̮rr ’puuhepo, joka päällystetään uhratun poron taljalla’ (läheisesti tätä muistuttavia, lähinnä pohjoissaame *luot(ˈ)tĕ-muorrâ-asuun viittaavia sanoja esiintyy myös 1600- ja 1700-luvuilta peräisin olevissa lappalaisten uhrimenojen kuvauksissa).

Ainakin saame mahdollisesti ← germaaninen *blōta-, vertaa muinaisnorja blót ’pakanallinen uhri(juhla); epäjumala’, blóta ’uhrata’, blóttre ’uhripuu’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.low water, low tide, northwest, ebb, falling tide, outgoing tide, ebb tide
  • ruotsinordväst, lågvattendal, lågvatten, ebb
  • saksaEbbe (f), Nordwest (m), Nordwesten (m), Tideniedrigwasser
  • ranskamarée basse (f), reflux (m), nord-ouest (m), basse mer, jusant
  • venäjäотлив, малая вода, северо-запад
  • viromõõn, mõõna madalvesi, põhjalääs, loe
  • italianord-ovest (m), bassa marea (f)
  • puolapółnocny zachód (m), odpływ (m)

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • northwest
  • ebb
  • ebbtide
  • nor'-west
  • northwestward
  • low water
  • low tide
  • falling tide

Esiintymistiheys

7 113 esiintymää · 2.7 / milj.

Suomi24
1.2
Sanomalehdet
6.2
Aikakauslehdet
3.2
Wikipedia
46.9
Reddit
0.6
Tekstitykset
3.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48 (hame)

Yleisimmät: luoteeseen 51 % · luoteessa 20 % · luoteesta 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uode

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Luode. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/luode