1kako1 – kissapöllö; hölmö, tyhmä
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Slangissa
- 1920 lähtien
- Levinneisyys
- Lounais-Suomi
- Vastineita
- inkeroinen, vatja, viro
Deskr. sana: ainakin virossa saanut vaikutusta sanasta kakku (pöllöllä on pyöreä, »kakkumainen» pää); suomen, inkeroiset ja vatjan sanat voivat olla lainaa ← viro. Eri sana on vesilinnun nimitys ka(a)kko (katso kaakkuri).
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | mali-, maljakakku, maĺlakākkoi ’pyöreä-, suurisilmäinen pöllö, kissapöllö’ |
|---|---|
| vatja | (Must) kākko ’pöllö’ |
| viro | kakk (g. kaku), murt. kaku(pea)kull ’pöllö’ (kull ’haukka’), kodukakk, hiirekakk ’kissapöllö’ jne. |
Samaa juurta olevia sanoja
Helsingin slangissa
kako ’hullu, tyhmä, hölmö, hassu, omituinen’
lounaissuomalainen murresana, joka tarkoittaa myös pöllöä tai muita lintuja; sillä on vastineita Suomenlahden eteläpuolisissa sukukielissä ja se on alkuperältään todennäköisesti onomatopoieettinen linnunnimi.
Johdoksia: kakola ’vankila’