kalk­ka­ro

substantiivi/ˈkɑlkːɑro/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kalk-ka-ro (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: kalkkaa

Merkitys

  1. (murteellinen)kalistin, kello, kulkunen, symbaali

Esimerkkilauseet

Vielä kerran tahdoin koetella kahta sukseani: kahta näätää kultaselkää, — kahta käärmettäni valkovatsaista jo, hangattua hangistolla, kahta kalkkaroa.
— Joel Lehtonen, Nurkka-Massin kuuliaiset; Munkkikammio
Tapoin kalkkaron mennessäni laaksoa ylöspäin ja jätin sen sinne.
— Mayne Reid, Päätön ratsastaja
Rokko on lihava ja sininen kalkkarotta, joka saattaa joskus heittäytyä aivan tosissaan Casandran, Gusin ja Vernen avuksi, vaikka pitäisikin huijata heitä saadakseen Ubosin itselleen.
— Wikipedia: UBOS Loitsukirja

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kalkkala yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä, vatja

Lainalähde: osittain ← venäjä kólokol ’(kirkon-, lehmän)kello’, kolokólka ’pellavan siemenkota’, osittain ilmeisesti kalkkaa verbin omap. johdoksia.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkalkkala ’pellavan siemenkota’, kalkkalain ’sama merkitys, kulkunen’
karjalakalkkalo, kalkkaro ’kulkunen; takkuinen kohta, (esimerkiksi jää)kokkare eläimen turkissa’, kalkkareh, kalkkero ’kokkare, tiera’
vepsäkaukal, mon. kauklad ’pellavan siemenkota’
vatjakalkkale̮ ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Esiintymistiheys

271 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2 (palvelu)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑlkːɑro

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kalkkaro. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kalkkaro