kalk­ka­ro

substantiivi/ˈkɑlkːɑro/
Jaa

Johdettu sanasta: kalkkaa

Merkitys

  1. (murteellinen)kalistin, kello, kulkunen, symbaali

Etymologia

osittain ru, колокол, osittain ilmeisesti kalkkaa-verbin omaperäinen johdos

Yhdyssanat ja johdokset

Esimerkkilauseet

Vielä kerran tahdoin koetella kahta sukseani: kahta näätää kultaselkää, — kahta käärmettäni valkovatsaista jo, hangattua hangistolla, kahta kalkkaroa.
Joel Lehtonen, Nurkka-Massin kuuliaiset; Munkkikammio
Tuhooko susi suden, tai iskeekö kalkkaro veljensä?
James Fenimore Cooper, Ruohoaavikko
Hirviöt ja muut otukset Syylä ja Rokko eli Kalkkarotat Syylä on vihreä ja laiha lohikäärmemäinen kalkkarotta.
Wikipedia: UBOS Loitsukirja

Esiintymistiheys

271 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikalkkaro
Genetiivikalkkaron
Partitiivikalkkaroa
Essiivikalkkarona
Translatiivikalkkaroksi
Inessiivikalkkarossa
Elatiivikalkkarosta
Illatiivikalkkaroon
Adessiivikalkkarolla
Ablatiivikalkkarolta
Allatiivikalkkarolle
Abessiivikalkkarotta

Riimit

-ɑlkːɑro

Kaikki riimit

Lähteet