ki­no

substantiivi/ˈkino/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ki-no (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 13 934. yleisin sana

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. eräs intialainen puu tai siitä ja muista trooppisista kasveista saatava hartsi tai kumi, jota käytetään lääkinnässä ja parkitsemisessa
  2. elokuvateatteri

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Mato musta maasta nousi, Kiven alta kyy viherä, Valui kuola konnan suusta, Kino käärmehen kiasta; Kyy lypsi punaisen maion, Mato valkean valutti, Rautaisehen riehtilähän, Tinapohjahan patahan, Jossa voie keitettihin 10 Haavoille paranteheksi.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Kuiwataan, surwotaan, annetaan muutama graani, ijän jälkeen; ajaa madot ulos kinona; watta edeltä ja jälkijn perataan Rhabarberilla; kylmää wettä juodaan hywin päälle; 4 päiwää loppu alakuusa tätä sisälle otetaan.
— Christfrid Ganander, Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki
Hän oli menossa Isskustvo kino - lehden tilaisuuteen, jossa hänelle oli tarkoitus myöntää lehden perustama palkinto.
— Wikipedia: Anna Jablonskaja

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kino lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Arkiston elokuvateatteri Kino Regina toimii Helsingin keskustakirjasto Oodissa.
— Wikipedia: Kansallinen audiovisuaalinen arkisto
Uupui Juutas juostessahan -- vuoti kuona konnan suusta, kino ilkeän kiasta, tilkka Tiian sieramesta.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto

Etymologia

1kino1 – kuola, sylki, lima; hämähäkin verkko

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kina yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkino(s) ’ohut jää; kuori (esimerkiksi haudutetussa maidossa, tuohessa)’
karjalakino ’kina, kuola, limainen erite; hämähäkin verkko’.

Samaa juurta olevia sanoja

2kino2 – kinos, nietos, lumihanki

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kinos yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakinos ’kinos, nietos; kasa, läjä, röykkiö’, kivos ’sama merkitys’
lyydikivos, kiboz ’kinos’.

suomi → pohjoissaame (murt.) kinuos ’kinos’.

Samaa juurta olevia sanoja

3kino3 – veneen vannas, kokka

Alkuperä
Lainasana (skandinaavinen)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan kinunki yhteydessä
  1. suomikinunki
  2. skandinaavinenvertaa nykyruotsi murt. Suomi kinnungar (mon.) ’kouruun veistetyt lautakappaleet veneen toiseksi alimman laitalaudan päissä’, kinnungs-bord ’aluksen toinen laitalankku kölistä ylöspäin’, muinaisnorja kinnungr ’jk aluksen kohta, ? keula’

Tähän yhteyteen kuuluu kaiketi myös kinu, kinnu, kino (hämäläismurteet Satakunta) ’veneen vannas, kokka’.

Samaa juurta olevia sanoja

4kino4 – elokuva; elokuvateatteri

Slangissa
1950 lähtien

Helsingin slangissa

kino ’elokuva(t); elokuvateatteri’

varmaankin ← saksa Kino ’sama merkitys’, vertaa cinema.

Liittyvät sanat

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • kino
  • kino gum
  • East India kino
  • Malabar kino
  • gum kino

Esiintymistiheys

8 967 esiintymää · 3.4 / milj.

Sana esiintyy noin 22 kertaa useammin sanoma- ja aikakauslehdissä kuin keskustelupalstoilla, mikä voi viitata muodollisempaan tyyliin.

Suomi24
1.0
Sanomalehdet
27.3
Aikakauslehdet
31.6
Wikipedia
3.9
Reddit
1.7
Tekstitykset
1.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: kino 77 % · kinon 4 % · kinossa 4 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ino

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kino. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kino