kir­jal­li­suu­den­tut­ki­ja

substantiivi/ˈkirjɑlːisuːdenˌtutkijɑ/
Jaa

sisältää sanat: kirjallisuus + tutkija

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkilö, joka tutkii kirjallisuutta tai kirjallisuusteoriaa tieteellisesti

Esimerkkilauseet

Yhdysvaltain taidekirjallisuuden luojista on kohonnut yleismaailmalliseen kuuluisuuteen Edgar Allan Poe (1809-19), runoilija, kauhukertomusten sepittäjä ja sielullisen erittelyn mestari, johon kirjallisuudentutkijain huomio on erikoisen kiinteästi kohdistunut.
— Eino Railo, Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja
Hoffmann (tunnettu nimellä Hoffmann von Fallersleben_, 1798—1874) runoilija sekä kielen- ja kirjallisuudentutkija, oli syksyllä 1841 julkaissut runokokoelmansa, 'Unpolitische Lieder' (Epävaltiollisia lauluja); runojen vapaa- ja edistysmielinen suunta aiheutti Hoffmannin erottamisen professorinvirasta Breslaun yliopistossa ja hänen karkoittamisensa useista kaupungeista.
— Heinrich Heine, Saksanmaa
Joycen tekstejä voidaan tulkita hyvin monella tavalla, eikä hänen teostensa sisältämästä symboliikasta ja merkityksistä vallitse yhteisymmärrystä kirjallisuudentutkijoiden parissa.
— Wikipedia: James Joyce

Esiintymistiheys

544 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.6
Aikakauslehdet
1.3
Wikipedia
4.0
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikirjallisuudentutkija
Genetiivikirjallisuudentutkijan
Partitiivikirjallisuudentutkijaa
Essiivikirjallisuudentutkijana
Translatiivikirjallisuudentutkijaksi
Inessiivikirjallisuudentutkijassa
Elatiivikirjallisuudentutkijasta
Illatiivikirjallisuudentutkijaan
Adessiivikirjallisuudentutkijalla
Ablatiivikirjallisuudentutkijalta
Allatiivikirjallisuudentutkijalle
Abessiivikirjallisuudentutkijatta

Riimit

-utkijɑ

Kaikki riimit

Lähteet